Varhaisten antibioottihoitojen, synnytystavan ja imetyksen vaikutus beetasoluautoimmuniteetin sekä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen
Uotila, Susanna (2021-01-07)
Varhaisten antibioottihoitojen, synnytystavan ja imetyksen vaikutus beetasoluautoimmuniteetin sekä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen
(07.01.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101262797
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101262797
Tiivistelmä
Tämän syventävien opintojen projektin aiheena on tyypin 1 diabetes. Tarkoituksena on selvittää varhaisten antibioottihoitojen, synnytystavan sekä ensimmäisten elinkuukausien ravitsemuksen vaikutusta vasta-ainemuodostukseen ja diabeteksen kehittymiseen. Työ on tehty osana suurempaa suomalaista diabetekseen keskittyvää tutkimusta (Diabetes Prediction and Prevention study). Tutkimusmuotona on tapaus-verrokkitutkimus, jossa seurattiin vastasyntyneitä lapsia noin yhdentoista vuoden ajan. Tutkimuksen lähtökohtana on kerryttää tietoa sairauden patogeneesistä taudin ehkäisemiseksi tai hoitamiseksi.
Aineisto koostuu lapsista, joilla on syntymän yhteydessä todettu tyypin 1 diabetekselle altistava perimä, ja joidenka perheet ovat halunneet osallistua diabetestutkimukseen. Verrokeiksi on valittu lapsia, joilla ei seuranta-aikana ole muodostunut vasta-aineita eikä kehittynyt diabetesta. Tutkimusaikana seurataan tietyin väliajoin lasten verestä diabetekseen liittyvää autovasta-ainemuodostusta eli serokonversiota. Serokonversiolla voidaan ennustaa taudin puhkeamisriskiä. Kiinnostuksen kohteena on myös, kuinka monelle autovasta-ainepositiivisista lapsista kehittyy myöhemmin diabetes. Lasten syntymätapa- ja ravitsemustiedot sekä tiedot äidin ja lapsen saamista antibioottihoidoista yhdistetään vasta-ainetietoihin. Log-rank testillä verrataan tapaus- ja verrokkiryhmien eroja vasta-ainemuodostuksessa sekä myöhemmässä sairastumisessa diabetekseen.
Vasta-aineita muodostuu tilastollisesti enemmän niillä lapsilla, joilla äiti, lapsi tai molemmat ovat saaneet antibiootteja, (p-arvo 0,005). Äidin synnytyksenaikaisella antibioottihoidolla ei näyttäisi olevan vaikutusta lapsen serokonvertoitumiseen, (p-arvo 0,13). Tutkimuksessa ei pystytty osoittamaan lasten varhaisten antibioottihoitojen lisäävän vasta-ainemuodostusta haiman saarekkeita vastaan, (p-arvo 0,071). Pelkän rintamaidon saanti ei suojaa diabetekselta verrattuna pelkkään korvikkeeseen tai rintamaidon ja korvikkeen yhdistelmään, (p-arvo 0,073). Alateitse ja keisarileikkauksella syntyneiden lasten vasta-ainemuodostuksessa ja sairastumisessa diabetekseen ei havaittu tilastollisia eroja. Alateitse ja keisarileikkauksella syntyneillä ei ole tutkimuksen mukaan eroa taudin puhkeamisnopeudessa serokonversion jälkeen, (p-arvo 0,12).
Aineisto koostuu lapsista, joilla on syntymän yhteydessä todettu tyypin 1 diabetekselle altistava perimä, ja joidenka perheet ovat halunneet osallistua diabetestutkimukseen. Verrokeiksi on valittu lapsia, joilla ei seuranta-aikana ole muodostunut vasta-aineita eikä kehittynyt diabetesta. Tutkimusaikana seurataan tietyin väliajoin lasten verestä diabetekseen liittyvää autovasta-ainemuodostusta eli serokonversiota. Serokonversiolla voidaan ennustaa taudin puhkeamisriskiä. Kiinnostuksen kohteena on myös, kuinka monelle autovasta-ainepositiivisista lapsista kehittyy myöhemmin diabetes. Lasten syntymätapa- ja ravitsemustiedot sekä tiedot äidin ja lapsen saamista antibioottihoidoista yhdistetään vasta-ainetietoihin. Log-rank testillä verrataan tapaus- ja verrokkiryhmien eroja vasta-ainemuodostuksessa sekä myöhemmässä sairastumisessa diabetekseen.
Vasta-aineita muodostuu tilastollisesti enemmän niillä lapsilla, joilla äiti, lapsi tai molemmat ovat saaneet antibiootteja, (p-arvo 0,005). Äidin synnytyksenaikaisella antibioottihoidolla ei näyttäisi olevan vaikutusta lapsen serokonvertoitumiseen, (p-arvo 0,13). Tutkimuksessa ei pystytty osoittamaan lasten varhaisten antibioottihoitojen lisäävän vasta-ainemuodostusta haiman saarekkeita vastaan, (p-arvo 0,071). Pelkän rintamaidon saanti ei suojaa diabetekselta verrattuna pelkkään korvikkeeseen tai rintamaidon ja korvikkeen yhdistelmään, (p-arvo 0,073). Alateitse ja keisarileikkauksella syntyneiden lasten vasta-ainemuodostuksessa ja sairastumisessa diabetekseen ei havaittu tilastollisia eroja. Alateitse ja keisarileikkauksella syntyneillä ei ole tutkimuksen mukaan eroa taudin puhkeamisnopeudessa serokonversion jälkeen, (p-arvo 0,12).