Opiskelijoiden käsitykset ilmastonmuutokseen liittyvästä lukio-opetuksesta ja omista valmiuksistaan toimia ilmastokasvattajina
Koskinen, Salla (2020-12-10)
Opiskelijoiden käsitykset ilmastonmuutokseen liittyvästä lukio-opetuksesta ja omista valmiuksistaan toimia ilmastokasvattajina
(10.12.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102053868
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102053868
Tiivistelmä
Ihmistoiminnan aikaansaamien kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaan kasvun kiihdyttämä ilmastonmuutos on yksi historiamme haasteellisimmista globaaleista ympäristöongelmista. Ongelman hillitseminen vaatii nopeita muutoksia yksilö- ja yhteisötasolla sekä yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti. Opetusala tarjoaa monipuolisia keinoja ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön ilmastokasvatuksen eli ilmastonmuutokseen liittyviä aihepiirejä käsittelevän kasvatuksen, osaamisen ja oppimisen avulla. Ilmastokasvatuksen tavoitteena on kestävämmän tulevaisuuden mahdollistaminen, johon pyritään yksilön tietoja, taitoja, arvoja ja asenteita kehittämällä. Tavoitteen saavuttamista vaikeuttavat kuitenkin erilaiset haasteet, minkä vuoksi ilmastonmuutokseen liittyvien aihepiirien käsittely eri koulutusasteilla ei ole vielä tarpeeksi kokonaisvaltaista ja riittävää.
Tutkimuksessani tarkastelin, millaisia käsityksiä Turun yliopiston ”Ilmastokasvatus – ilmastonmuutos ja kestävä kehitys” -opintojaksolle osallistuneilla opiskelijoilla on ilmastonmuutokseen liittyvästä lukio-opetuksesta sekä omista valmiuksistaan toimia ilmastokasvattajina. Tuotin tutkimusaineistoni ilmastokasvatuksen polkupyörämalliin perustuvan verkkokyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 48 henkilöä, joista suurin osa oli opettajaksi opiskelevia. Tutkimukseni aineiston analysoin hyödyntämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia, teemoittelua sekä kuvailevaa tilastoanalyysia.
Tutkimuksessani havaitsin, että opiskelijat kokivat lukio-opetuksen tarjoavan tällä hetkellä varsin heikot valmiudet ilmastomyönteiseen elämäntapaan, sillä opetusta pidettiin yksipuolisena. Tulevaisuudessa ilmastonmuutokseen liittyvää opetusta pitäisi heidän mielestään lisätä, monipuolistaa ja monialaistaa sekä kehittää konkreettisemmaksi, toiminnallisemmaksi ja osallistavammaksi. Omia valmiuksia ilmastoaiheiden käsittelyyn pidettiin kohtalaisen hyvinä, mutta opiskelijakohtaisissa vastauksissa ilmeni myös epäjohdonmukaisuuksia, jotka voivat viitata käsitysten epävarmuuteen. Ilmastoaiheita käsittelevää opettamista ja oppimista vaikeuttavana tekijänä pidettiin erityisesti lukio-opiskelijoiden kielteisiä asenteita ja mielipiteitä, joilla tarkoitettiin muun muassa hyökkäävyyttä tai välinpitämättömyyttä. Opiskelijat pitivät ilmastonmuutokseen liittyvien aihepiirien sisällyttämistä opetukseen tärkeänä ja halusivat kehittää omia taitojaan ilmastokasvattajina. Ilmasto-osaaminen on kuitenkin vielä puutteellista, minkä vuoksi opettajankoulutuksessa tulisikin pyrkiä yhä enemmän kehittämään opiskelijoiden valmiuksia ilmastoaiheiden käsittelyyn. Climate change accelerated by the rapid growth of anthropogenic greenhouse gas emissions is one of the most challenging global environmental issues in our history. Curbing it requires prompt changes that concern individuals and communities as well as societies and nations. Education offers diverse ways to combat climate change with the means of climate change education which refers to teaching and learning about climate change. The objective of climate change education is to enable a more sustainable future by developing individual’s knowledge, skills, values and attitudes. However, currently climate change education isn’t sufficiently holistic and adequate.
The main objective of this study was to examine students’ conceptions of how climate issues are taught in general upper secondary education and their own abilities to act as climate educators. The data were collected with an online survey from students participating a course “Climate Education – Climate Change and Sustainable Development” at the University of Turku. Most of the 48 respondents were teacher students. Content analysis, thematic analysis and descriptive statistics were used to analyse the material and to organize and present the results.
The results of this study indicated that the students considered the general upper secondary education to offer rather weak abilities for climate-friendly lifestyle because the education was regarded as too narrow. The students stated that in the future there should be more climate education and it should focus more on multidisciplinary and action-based learning, concreteness and promoting participation. The students considered their abilities for dealing with climate issues as fair, but individual responses included some inconsistencies which might indicate uncertainty in their conceptions. Negative attitudes and opinions on climate change, such as aggression and apathy, were considered as main hindrances to climate education. The students thought that it’s important to teach about climate change and they wanted to develop their skills as climate educators. Climate change competency is still inadequate and thus teacher education should focus even more on developing students’ abilities to deal with topics related to climate change.
Tutkimuksessani tarkastelin, millaisia käsityksiä Turun yliopiston ”Ilmastokasvatus – ilmastonmuutos ja kestävä kehitys” -opintojaksolle osallistuneilla opiskelijoilla on ilmastonmuutokseen liittyvästä lukio-opetuksesta sekä omista valmiuksistaan toimia ilmastokasvattajina. Tuotin tutkimusaineistoni ilmastokasvatuksen polkupyörämalliin perustuvan verkkokyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 48 henkilöä, joista suurin osa oli opettajaksi opiskelevia. Tutkimukseni aineiston analysoin hyödyntämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia, teemoittelua sekä kuvailevaa tilastoanalyysia.
Tutkimuksessani havaitsin, että opiskelijat kokivat lukio-opetuksen tarjoavan tällä hetkellä varsin heikot valmiudet ilmastomyönteiseen elämäntapaan, sillä opetusta pidettiin yksipuolisena. Tulevaisuudessa ilmastonmuutokseen liittyvää opetusta pitäisi heidän mielestään lisätä, monipuolistaa ja monialaistaa sekä kehittää konkreettisemmaksi, toiminnallisemmaksi ja osallistavammaksi. Omia valmiuksia ilmastoaiheiden käsittelyyn pidettiin kohtalaisen hyvinä, mutta opiskelijakohtaisissa vastauksissa ilmeni myös epäjohdonmukaisuuksia, jotka voivat viitata käsitysten epävarmuuteen. Ilmastoaiheita käsittelevää opettamista ja oppimista vaikeuttavana tekijänä pidettiin erityisesti lukio-opiskelijoiden kielteisiä asenteita ja mielipiteitä, joilla tarkoitettiin muun muassa hyökkäävyyttä tai välinpitämättömyyttä. Opiskelijat pitivät ilmastonmuutokseen liittyvien aihepiirien sisällyttämistä opetukseen tärkeänä ja halusivat kehittää omia taitojaan ilmastokasvattajina. Ilmasto-osaaminen on kuitenkin vielä puutteellista, minkä vuoksi opettajankoulutuksessa tulisikin pyrkiä yhä enemmän kehittämään opiskelijoiden valmiuksia ilmastoaiheiden käsittelyyn.
The main objective of this study was to examine students’ conceptions of how climate issues are taught in general upper secondary education and their own abilities to act as climate educators. The data were collected with an online survey from students participating a course “Climate Education – Climate Change and Sustainable Development” at the University of Turku. Most of the 48 respondents were teacher students. Content analysis, thematic analysis and descriptive statistics were used to analyse the material and to organize and present the results.
The results of this study indicated that the students considered the general upper secondary education to offer rather weak abilities for climate-friendly lifestyle because the education was regarded as too narrow. The students stated that in the future there should be more climate education and it should focus more on multidisciplinary and action-based learning, concreteness and promoting participation. The students considered their abilities for dealing with climate issues as fair, but individual responses included some inconsistencies which might indicate uncertainty in their conceptions. Negative attitudes and opinions on climate change, such as aggression and apathy, were considered as main hindrances to climate education. The students thought that it’s important to teach about climate change and they wanted to develop their skills as climate educators. Climate change competency is still inadequate and thus teacher education should focus even more on developing students’ abilities to deal with topics related to climate change.