Terveystiedon opettajien näkemyksiä seksuaalisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta : Onko katsomuksella merkitystä?
Sainio, Henni-Sofia (2021-01-05)
Terveystiedon opettajien näkemyksiä seksuaalisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta : Onko katsomuksella merkitystä?
Sainio, Henni-Sofia
(05.01.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102053843
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102053843
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin terveystiedon opettajien näkemyksiä seksuaalisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta sekä katsomuksellisen taustan vaikutusta näihin näkemyksiin. Seksuaalisuus on laaja ja monialainen käsite, josta on kirjallisuudessa erilaisia määritelmiä. Seksuaalisuus voidaan määritellä esimerkiksi
keskeiseksi osaksi yksilön persoonaa, joka saa alkunsa jo syntymästä. Kuitenkin
seksuaalisuuden ilmenemistavat ja tavoitteet ovat riippuvaisia yksilön iästä ja kehitystasosta. Seksuaalikasvatuksella tarjotaan ajantasaista tieteellistä tietoa,
seksuaalisuuteen liittyviä taitoja sekä autetaan yksilöä muodostamaan omaa seksuaali-identiteettiään. Euroopassa toteutettavaa seksuaalikasvatusta ohjaavat
WHO:n asettamat standardit ja koulu on keskeinen seksuaalikasvatuksen tarjoaja. Turvallisessa ja sallivassa ympäristössä toteutetulla seksuaalikasvatuksella on yksilön terveyteen ja hyvinvointiin pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia,
joten on tärkeää tarkastella opettajien näkemyksiä seksuaalisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin siis terveystiedon opettajien näkemyksiä
seksuaalisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta. Lisäksi tarkasteltiin, miten heidän
katsomuksellinen taustansa vaikuttaa näihin näkemyksiin. Tutkimus toteutettiin
laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluin kevään ja kesän 2020 aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä kuusi opettajaa. Aineiston
analysointi toteutettiin temaattisella analyysilla ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkittavat ymmärsivät seksuaalisuuden laaja-alaisena ja moniulotteisena
käsitteenä, osana ihmistä syntymästä kuolemaan sekä yksilön itsensä määriteltävissä olevana ominaisuutena. Näkemys seksuaalisuuden laaja-alaisuudesta ja
läsnäolosta läpi elämän on yhteneväinen kirjallisuuden määritelmien kanssa. Tutkittavat näkivät myös seksuaalikasvatuksen pitkälti kirjallisuuden määritelmien
mukaisella tavalla. Heidän mukaansa seksuaalikasvatus on faktatiedon ja käsitteiden, turvataitojen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelua. Tärkeimpinä
tavoitteina ja sisältöinä nähtiin muun muassa oman seksuaalisuuden hahmottaminen sekä turvallisuus ja seksuaalioikeudet. Tutkittavien katsomuksellisista
taustoista muodostettiin kolme katsomuksellista luokkaa: uskonnottomat, tapakristityt ja aktiivisesti uskontoa harjoittava. Näiden luokkien välillä ei löydetty
merkittäviä eroja seksuaalisuutta ja seksuaalikasvatusta koskevissa näkemyksissä. Tutkimuksen rajoituksina on kuitenkin haastateltavien hyvin samankaltaiset katsomukselliset taustat sekä naisvaltaisuus.
keskeiseksi osaksi yksilön persoonaa, joka saa alkunsa jo syntymästä. Kuitenkin
seksuaalisuuden ilmenemistavat ja tavoitteet ovat riippuvaisia yksilön iästä ja kehitystasosta. Seksuaalikasvatuksella tarjotaan ajantasaista tieteellistä tietoa,
seksuaalisuuteen liittyviä taitoja sekä autetaan yksilöä muodostamaan omaa seksuaali-identiteettiään. Euroopassa toteutettavaa seksuaalikasvatusta ohjaavat
WHO:n asettamat standardit ja koulu on keskeinen seksuaalikasvatuksen tarjoaja. Turvallisessa ja sallivassa ympäristössä toteutetulla seksuaalikasvatuksella on yksilön terveyteen ja hyvinvointiin pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia,
joten on tärkeää tarkastella opettajien näkemyksiä seksuaalisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin siis terveystiedon opettajien näkemyksiä
seksuaalisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta. Lisäksi tarkasteltiin, miten heidän
katsomuksellinen taustansa vaikuttaa näihin näkemyksiin. Tutkimus toteutettiin
laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluin kevään ja kesän 2020 aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä kuusi opettajaa. Aineiston
analysointi toteutettiin temaattisella analyysilla ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkittavat ymmärsivät seksuaalisuuden laaja-alaisena ja moniulotteisena
käsitteenä, osana ihmistä syntymästä kuolemaan sekä yksilön itsensä määriteltävissä olevana ominaisuutena. Näkemys seksuaalisuuden laaja-alaisuudesta ja
läsnäolosta läpi elämän on yhteneväinen kirjallisuuden määritelmien kanssa. Tutkittavat näkivät myös seksuaalikasvatuksen pitkälti kirjallisuuden määritelmien
mukaisella tavalla. Heidän mukaansa seksuaalikasvatus on faktatiedon ja käsitteiden, turvataitojen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelua. Tärkeimpinä
tavoitteina ja sisältöinä nähtiin muun muassa oman seksuaalisuuden hahmottaminen sekä turvallisuus ja seksuaalioikeudet. Tutkittavien katsomuksellisista
taustoista muodostettiin kolme katsomuksellista luokkaa: uskonnottomat, tapakristityt ja aktiivisesti uskontoa harjoittava. Näiden luokkien välillä ei löydetty
merkittäviä eroja seksuaalisuutta ja seksuaalikasvatusta koskevissa näkemyksissä. Tutkimuksen rajoituksina on kuitenkin haastateltavien hyvin samankaltaiset katsomukselliset taustat sekä naisvaltaisuus.