Yhteistyöalustan vastuu välittäjänä kulutushyödykkeen virhe- ja viivästystilanteessa
Laiho, Anette (2021-01-21)
Yhteistyöalustan vastuu välittäjänä kulutushyödykkeen virhe- ja viivästystilanteessa
(21.01.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102053910
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102053910
Tiivistelmä
Yhteistyötalous haastaa voimassa olevaa oikeutta ja oikeudellisia rakenteita. Vastakkain ovat perinteiset käsitykset kuluttajansuojaoikeudesta ja uudenlainen toimintaympäristö. Yhteistyötalous perustuu alustavälitteisiin vertaisten välisiin transaktioihin, kun taas perinteinen kuluttajansuojaoikeus koskee elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välistä suhdetta. Kuluttajansuojalain 12 luvun 1 §:ssä säädetään kulutushyödykkeen välittäjän vastuusta, kun elinkeinonharjoittaja välittää kulutushyödykettä koskevan sopimuksen hyödykkeen tarjoajan lukuun. Tutkielman tavoitteena on selvittää, onko elinkeinonharjoittaja, joka toimii yhteistyöalustana, pykälässä tarkoitettu välittäjä. Tutkimusote on lainopillinen, ja lähdeaineisto koostuu kotimaista ja EU-oikeutta käsittelevästä kirjallisuudesta sekä lainvalmisteluaineistoista. Keskeisessä asemassa ovat Euroopan unionin tuomioistuimen antamat ratkaisut yhteistyöalustojen asemasta.
Tällä hetkellä ei ole olemassa erityistä yhteistyötaloutta koskevaa lainsäädäntöä. Euroopan unionin tuomioistuin on tarkastellut yhteistyöalustan toiminnan luonnetta tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan käsitteen kautta. Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisen vapautta koskevalla sääntelyllä ja ratkaisukäytännöstä esiin nousevilla periaatteilla on liittymäkohtia kuluttajansuojalain elinkeinonharjoittajan ja välittäjän käsitteisiin.
Osoitan tutkielmassa, että yhteistyöalustan määritelmä ei ole riittävän tarkkarajainen, koska se ei erittele alustojen toiminnallisia eroja. Siksi välittäjän tunnusmerkkien täyttyminen edellyttää tapauskohtaista arviointia. Elinkeinonharjoittaja, joka toimii yhteistyöalustana, voi olla KSL 12 luvun 1 §:ssä tarkoitettu välittäjä, jos se ei käytä merkittävää määräys- ja vaikutusvaltaa kohdehyödykettä koskeviin keskeisiin ehtoihin ja jää vertaiskäyttäjien kohdehyödykettä koskevan sopimuksen ulkopuolelle. Välityspalvelun tulee tuottaa vain taloudellista lisäarvoa kohdehyödykkeen tarjoamiseen, eikä se saa olla välttämätön kysynnän ja tarjonnan yhdistämiseen. Mitä enemmän alusta käyttää määräys- ja vaikutusvaltaa kohdehyödykettä koskeviin ehtoihin, sitä todennäköisemmin alusta on kohdehyödykkeen tarjoajan asemassa. Kyse ei näyttäisi olevan siitä, välttääkö elinkeinonharjoittaja, joka toimii yhteistyöalustana, kokonaan vastuun. Sen sijaan kyse on sen arvioimisesta, onko se vastuussa kohdehyödykkeen virhe- tai viivästystilanteessa kuluttajalle elinkeinonharjoittajana vai välittäjänä.
Tällä hetkellä ei ole olemassa erityistä yhteistyötaloutta koskevaa lainsäädäntöä. Euroopan unionin tuomioistuin on tarkastellut yhteistyöalustan toiminnan luonnetta tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan käsitteen kautta. Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisen vapautta koskevalla sääntelyllä ja ratkaisukäytännöstä esiin nousevilla periaatteilla on liittymäkohtia kuluttajansuojalain elinkeinonharjoittajan ja välittäjän käsitteisiin.
Osoitan tutkielmassa, että yhteistyöalustan määritelmä ei ole riittävän tarkkarajainen, koska se ei erittele alustojen toiminnallisia eroja. Siksi välittäjän tunnusmerkkien täyttyminen edellyttää tapauskohtaista arviointia. Elinkeinonharjoittaja, joka toimii yhteistyöalustana, voi olla KSL 12 luvun 1 §:ssä tarkoitettu välittäjä, jos se ei käytä merkittävää määräys- ja vaikutusvaltaa kohdehyödykettä koskeviin keskeisiin ehtoihin ja jää vertaiskäyttäjien kohdehyödykettä koskevan sopimuksen ulkopuolelle. Välityspalvelun tulee tuottaa vain taloudellista lisäarvoa kohdehyödykkeen tarjoamiseen, eikä se saa olla välttämätön kysynnän ja tarjonnan yhdistämiseen. Mitä enemmän alusta käyttää määräys- ja vaikutusvaltaa kohdehyödykettä koskeviin ehtoihin, sitä todennäköisemmin alusta on kohdehyödykkeen tarjoajan asemassa. Kyse ei näyttäisi olevan siitä, välttääkö elinkeinonharjoittaja, joka toimii yhteistyöalustana, kokonaan vastuun. Sen sijaan kyse on sen arvioimisesta, onko se vastuussa kohdehyödykkeen virhe- tai viivästystilanteessa kuluttajalle elinkeinonharjoittajana vai välittäjänä.