Suomi harmaantuu ja samalla lastenvaunujen määrä vähenee : Kehysanalyyttinen näkökulma syntyvyyskeskusteluun
Tuomola, Maija (2021-01-01)
Suomi harmaantuu ja samalla lastenvaunujen määrä vähenee : Kehysanalyyttinen näkökulma syntyvyyskeskusteluun
(01.01.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102053927
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102053927
Tiivistelmä
Tässä Pro gradu- tutkielmassa tarkastellaan julkisessa massamediassa käytävää syntyvyyskeskustelua kehysanalyyttisen näkökulman kautta. Kehysanalyysin teossa työn pohjalla ovat vaikuttaneet Robert M. Entmanin (1993) ajatukset kehysanalyysin toteutuksen mahdollisuuksista. Tutkielman viitekehyksen kulmakivinä toimivat yksilölliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät.
Tutkielmassani tutkin syntyvyyskeskustelun sisältöä, keskustelun sävyjä ja sitä, ketkä osallistuvat julkisessa keskustelussa syntyvyydestä puhumiseen. Keskeisiä tutkimuksen näkökulmia ovat syntyvyyskeskustelussa esille tulevat syyt, tilanteen ratkaisuvaihtoehdot ja seuraukset, joita alhaisella syntyvyydellä nähdään olevat. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella selityksiä, joita syntyvyydelle annetaan, millaisia seurauksia aiheen ympärille keskusteluissa muodostetaan, millaisia moraalisia yhteyksiä siinä esitetään olevan, miten aihetta halutaan ratkaista ja miten ratkaisukeinojen uskotaan toimivan. Tutkimuksen aineiston muodostavat Helsingin Sanomissa 1.1.2019-28.2.2020 julkaistut syntyvyyttä koskevat artikkelit.
Kehysanalyysin tuloksena aineistosta muodostui viisi erilaista kehystä. Alhaisen syntyvyyden tulevaisuus -kehys kuvastaa sitä, millaisena tulevaisuus näyttäytyy syntyvyyden pysyessä alhaisella tasolla. Toinen kehys on Alhaisen syntyvyyden syyt -kehys, joka kuvastaa tapoja, joiden kautta syntyvyyden alhaista tasoa selitetään. Syyt nähdään ennen kaikkea yksilöllisinä, yhteiskunnallisina ja kulttuurisen muutoksen aikaansaamina. Kolmantena kehyksenä on Alhaisen syntyvyyden moraalinen -kehys, jossa alhainen syntyvyys nähdään moraalisesti oikeana valintana esimerkiksi ympäristön kannalta, mutta myös elämänosa-alueena, jossa ei ole moraalisesti oikein ulkopuolisen määritellä syntyvyyden oikeaa tasoa. Neljäntenä nousee esille Alhaisen syntyvyyden ratkaisuvaihtoehdot -kehys, jossa korostuvat toimenpiteet, joiden avulla halutaan vaikuttaa syntyvyyden alenemiskehityksen muuttamiseen. Ratkaisuvaihtoehtoina nähdään talouden, työelämän, naisen- ja miehen aseman, eriarvoisuuden vähentämisen, yhteiskunnallisen ilmapiiriin muuttamisen ja poliittisten toimenpiteiden keinot. Tämän rinnalla kehyksessä syntyvyyden alenemista ei nähdä ratkaistavana ongelmana, vaan tilanteena, johon tulee sopeutua. Viides kehys, Ratkaisujenvaikutukset -kehys, koostuu keskustelusta, toimenpiteiden vaikutuksista syntyvyyden kehitykseen. Kehys muodostuu kahdesta uskomuksesta, jossa toisessa nähdään toimenpiteisiin panostaminen keinona vaikuttaa syntyvyyden tasoon ja tuleviin muutoksiin. Toisessa näkökulmassa taas toimenpiteiden ei uskota enää vaikuttavan, vaan on valittava sopeutumisen tie, jossa yhteiskuntasopimus laaditaan uudelleen.
Alhaisesta syntyvyydestä puhuvat ennen kaikkea asiantuntijat, tutkijat ja poliittiset toimijat kuten kansanedustajat. Keskustelun sävyssä korostuvat optimistinen sävy, jossa syntyvyyttä kuvataan toiveikkaasti, myönteisesti ja siihen uskotaan voivan vaikuttaa ja toisaalta myös pessimistinen sävy, jossa syntyvyyden tasoa kuvataan kielteisenä, toivottomana ja mahdottomana asiana ratkaista. Pessimistiselle sävylle on olennaista näkemys, ettei asialle voida tehdä mitään tai kukaan ei halua tehdä sille mitään.
Tutkielmassani tutkin syntyvyyskeskustelun sisältöä, keskustelun sävyjä ja sitä, ketkä osallistuvat julkisessa keskustelussa syntyvyydestä puhumiseen. Keskeisiä tutkimuksen näkökulmia ovat syntyvyyskeskustelussa esille tulevat syyt, tilanteen ratkaisuvaihtoehdot ja seuraukset, joita alhaisella syntyvyydellä nähdään olevat. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella selityksiä, joita syntyvyydelle annetaan, millaisia seurauksia aiheen ympärille keskusteluissa muodostetaan, millaisia moraalisia yhteyksiä siinä esitetään olevan, miten aihetta halutaan ratkaista ja miten ratkaisukeinojen uskotaan toimivan. Tutkimuksen aineiston muodostavat Helsingin Sanomissa 1.1.2019-28.2.2020 julkaistut syntyvyyttä koskevat artikkelit.
Kehysanalyysin tuloksena aineistosta muodostui viisi erilaista kehystä. Alhaisen syntyvyyden tulevaisuus -kehys kuvastaa sitä, millaisena tulevaisuus näyttäytyy syntyvyyden pysyessä alhaisella tasolla. Toinen kehys on Alhaisen syntyvyyden syyt -kehys, joka kuvastaa tapoja, joiden kautta syntyvyyden alhaista tasoa selitetään. Syyt nähdään ennen kaikkea yksilöllisinä, yhteiskunnallisina ja kulttuurisen muutoksen aikaansaamina. Kolmantena kehyksenä on Alhaisen syntyvyyden moraalinen -kehys, jossa alhainen syntyvyys nähdään moraalisesti oikeana valintana esimerkiksi ympäristön kannalta, mutta myös elämänosa-alueena, jossa ei ole moraalisesti oikein ulkopuolisen määritellä syntyvyyden oikeaa tasoa. Neljäntenä nousee esille Alhaisen syntyvyyden ratkaisuvaihtoehdot -kehys, jossa korostuvat toimenpiteet, joiden avulla halutaan vaikuttaa syntyvyyden alenemiskehityksen muuttamiseen. Ratkaisuvaihtoehtoina nähdään talouden, työelämän, naisen- ja miehen aseman, eriarvoisuuden vähentämisen, yhteiskunnallisen ilmapiiriin muuttamisen ja poliittisten toimenpiteiden keinot. Tämän rinnalla kehyksessä syntyvyyden alenemista ei nähdä ratkaistavana ongelmana, vaan tilanteena, johon tulee sopeutua. Viides kehys, Ratkaisujenvaikutukset -kehys, koostuu keskustelusta, toimenpiteiden vaikutuksista syntyvyyden kehitykseen. Kehys muodostuu kahdesta uskomuksesta, jossa toisessa nähdään toimenpiteisiin panostaminen keinona vaikuttaa syntyvyyden tasoon ja tuleviin muutoksiin. Toisessa näkökulmassa taas toimenpiteiden ei uskota enää vaikuttavan, vaan on valittava sopeutumisen tie, jossa yhteiskuntasopimus laaditaan uudelleen.
Alhaisesta syntyvyydestä puhuvat ennen kaikkea asiantuntijat, tutkijat ja poliittiset toimijat kuten kansanedustajat. Keskustelun sävyssä korostuvat optimistinen sävy, jossa syntyvyyttä kuvataan toiveikkaasti, myönteisesti ja siihen uskotaan voivan vaikuttaa ja toisaalta myös pessimistinen sävy, jossa syntyvyyden tasoa kuvataan kielteisenä, toivottomana ja mahdottomana asiana ratkaista. Pessimistiselle sävylle on olennaista näkemys, ettei asialle voida tehdä mitään tai kukaan ei halua tehdä sille mitään.