Korkeakoulutus kykykäsitysten muokkaajana : Haastattelututkimus valmistumisvaiheessa oleville tradenomeille
Kurvinen, Heidi (2020-12-18)
Korkeakoulutus kykykäsitysten muokkaajana : Haastattelututkimus valmistumisvaiheessa oleville tradenomeille
(18.12.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094191
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094191
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää valmistumisvaiheessa olevien tradenomien kykykäsityksiä ja niiden muotoutumista ennen tradenomikoulutusta, tradenomikoulutuksessa ja tradenomiksi valmistumisvaiheessa. Tutkielman teoriaosassa käsitellään tutkittavaan aiheeseen liittyen korkeakoulutuksen muutosta, työllistettävyyttä ja henkilökohtaista kyvykkyyttä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineistona oli 10 valmistuneen tai valmistumassa olevan tradenomin kattavat teemahaastattelut. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella yksilöiden erilaiset taustat ja elinympäristöt luovat pohjaa henkilökohtaisille kykykäsityksille. Käsitykset omista kyvyistä muovautuvat elämänmittaisena prosessina eri tekijöiden ja tapahtumien myötä. Tradenomikoulutus koetaan tietynlaisena testinä omalle kyvykkyydelle, minkä myötä koulutus näyttää toimivan yksilöiden osalta kykykäsitysten suhteen kahdensuuntaisesti. Ensinnäkin tradenomikoulutus näyttää suurimmalla osalla koulutuksessa olleista vahvistavan henkilökohtaisista käsitystä kyvyistä ja kyvykkyydestä. Tämä näkyy valmistumisvaiheessa siinä, että kyseiset yksilöt kokevat itsensä koulutuksen myötä kyvykkäämmiksi, ovat varmempia omasta osaamisestaan ja työllistyminen koulutuksesta työelämään tapahtuu joustavasti. Toiseksi, on yksilöitä, joiden kykykäsitykseen ja kyvykkyyden kokemuksiin tradenomikoulutus ei ole onnistunut tuottamaan vahvistusta. Tämä näkyy suoraan näiden yksilöiden kohdalla epävarmuutena ja negatiivisina kokemuksina vielä valmistumisvaiheessa henkilökohtaisten kykyjen ja kyvykkyyden suhteen. Yksilöille tyypillistä on se, että he pohtivat, mihin olen kykenevä ja mihin kyvykkyyteni riittää koulutuksesta työelämään siirryttäessä.
Näiden tulosten valossa tulevaisuudessa korkeakoulutuksessa tulisikin kiinnittää yhä enenevässä määrin huomiota koulutuksen aikana yksilöiden kykykäsityksien muotoutumiseen ja sen myötä löytää koulutukseen enemmän yksilöitä tukevia malleja niiden vahvistamiseksi. Koska kykykäsitysten merkitys ja se, kuinka kyvykkääksi yksilö kokee itsensä, näyttää antavan suuntaa sen suhteen, kuinka valmistumisvaiheessa kyseinen yksilö työllistyy.
Tutkimustulosten perusteella yksilöiden erilaiset taustat ja elinympäristöt luovat pohjaa henkilökohtaisille kykykäsityksille. Käsitykset omista kyvyistä muovautuvat elämänmittaisena prosessina eri tekijöiden ja tapahtumien myötä. Tradenomikoulutus koetaan tietynlaisena testinä omalle kyvykkyydelle, minkä myötä koulutus näyttää toimivan yksilöiden osalta kykykäsitysten suhteen kahdensuuntaisesti. Ensinnäkin tradenomikoulutus näyttää suurimmalla osalla koulutuksessa olleista vahvistavan henkilökohtaisista käsitystä kyvyistä ja kyvykkyydestä. Tämä näkyy valmistumisvaiheessa siinä, että kyseiset yksilöt kokevat itsensä koulutuksen myötä kyvykkäämmiksi, ovat varmempia omasta osaamisestaan ja työllistyminen koulutuksesta työelämään tapahtuu joustavasti. Toiseksi, on yksilöitä, joiden kykykäsitykseen ja kyvykkyyden kokemuksiin tradenomikoulutus ei ole onnistunut tuottamaan vahvistusta. Tämä näkyy suoraan näiden yksilöiden kohdalla epävarmuutena ja negatiivisina kokemuksina vielä valmistumisvaiheessa henkilökohtaisten kykyjen ja kyvykkyyden suhteen. Yksilöille tyypillistä on se, että he pohtivat, mihin olen kykenevä ja mihin kyvykkyyteni riittää koulutuksesta työelämään siirryttäessä.
Näiden tulosten valossa tulevaisuudessa korkeakoulutuksessa tulisikin kiinnittää yhä enenevässä määrin huomiota koulutuksen aikana yksilöiden kykykäsityksien muotoutumiseen ja sen myötä löytää koulutukseen enemmän yksilöitä tukevia malleja niiden vahvistamiseksi. Koska kykykäsitysten merkitys ja se, kuinka kyvykkääksi yksilö kokee itsensä, näyttää antavan suuntaa sen suhteen, kuinka valmistumisvaiheessa kyseinen yksilö työllistyy.