Opettajan rooli oppilaan matematiikka-ahdistuksen lisääjänä tai helpottajana
Nummelin, Jessica (2021-01-28)
Opettajan rooli oppilaan matematiikka-ahdistuksen lisääjänä tai helpottajana
(28.01.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094219
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094219
Tiivistelmä
Matematiikka-ahdistuksella tarkoitetaan negatiivista ahdistuksen kaltaista tunnetilaa, kun henkilö joutuu tekemisiin matematiikan kanssa. Henkilö voi tuntea hermostuneisuutta, ahdistusta ja pelkoa, kun hän tietää joutuvansa käsittelemään matematiikan peruslaskutoimituksia. Matematiikka-ahdistuksesta kärsivät oppilaat ja opiskelijat pyrkivät välttelemään matematiikan opiskelua ja valitsemaan muun muassa kurssinsa niin, että matematiikkaa on mahdollisimman vähän. Tällöin matematiikan osaaminen laskee, joka näkyy myös opintomenestyksessä. Matematiikka-ahdistus ei kuitenkaan ole ainoastaan lasten ja nuorten ongelma, vaan myös aikuiset voivat kärsiä siitä.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, mikä on opettajan rooli oppilaan matematiikka-ahdistuksessa. Tutkielmassa perehdytään siihen, miten opettajan opetus ja toiminta luokassa voi lisätä tai vähentää oppilaan kokemaa matematiikka-ahdistusta.
Kirjallisuudessa esiin tulleiden seikkojen perusteella opettaja, joka kärsii itse matematiikka-ahdistuksesta, siirtää todennäköisesti matematiikka-ahdistuksen edelleen oppilailleen. Matematiikka-ahdistunut opettaja ei ole välttämättä itse kiinnostunut matematiikasta ollenkaan, hän voi pelätä opettaa matematiikkaa ja hän voi suosia stereotyyppisiä ajatuksia matematiikan oppimisesta ja opetuksesta. Oppilaat tarkkailevat opettajan käytöstä, eleitä ja opetusta, poimien samalla negatiivisia vaikutteita matematiikan opiskelusta itselleen.
Opettaja, joka ei itse kärsi matematiikka-ahdistuksesta, voi lisätä oppilaan matematiikka-ahdistusta myös tiedostamattaan. Opettajan vihainen olemus luokassa, jäykät ja joustamattomat ohjeet tehtävien suorituksiin sekä perinteiset opetustavat voivat lisätä oppilaan matematiikka-ahdistuksen tunteita. Negatiivinen oppimisympäristö ja kiireen tuntu luokassa voivat myös lisätä oppilaan matematiikka-ahdistusta.
Opettajien olisi siis hyvä tuntea matematiikka-ahdistuksen käsite, jotta he voivat tarkkailla omaa opetustaan ja oppilaitaan matematiikka-ahdistuksen varalta. Opettaja voi omalla opetuksellaan pyrkiä vähentämään oppilaiden kokemaa matematiikka-ahdistusta esimerkiksi varmistamalla, että jokaisella oppilaalla on tarvittavat perustaidot matematiikasta. Kirjallisuuden mukaan matematiikan liittäminen osaksi oppilaiden arkea ja konkretian varmistaminen opetuksessa vähentävät matematiikka-ahdistusta. Myös rennon ja virheitä sallivan oppimisympäristön, yhteistoiminnallisen oppimisen sekä monipuolisen arvioinnin avulla voidaan mahdollisesti vähentää oppilaan matematiikka-ahdistusta.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, mikä on opettajan rooli oppilaan matematiikka-ahdistuksessa. Tutkielmassa perehdytään siihen, miten opettajan opetus ja toiminta luokassa voi lisätä tai vähentää oppilaan kokemaa matematiikka-ahdistusta.
Kirjallisuudessa esiin tulleiden seikkojen perusteella opettaja, joka kärsii itse matematiikka-ahdistuksesta, siirtää todennäköisesti matematiikka-ahdistuksen edelleen oppilailleen. Matematiikka-ahdistunut opettaja ei ole välttämättä itse kiinnostunut matematiikasta ollenkaan, hän voi pelätä opettaa matematiikkaa ja hän voi suosia stereotyyppisiä ajatuksia matematiikan oppimisesta ja opetuksesta. Oppilaat tarkkailevat opettajan käytöstä, eleitä ja opetusta, poimien samalla negatiivisia vaikutteita matematiikan opiskelusta itselleen.
Opettaja, joka ei itse kärsi matematiikka-ahdistuksesta, voi lisätä oppilaan matematiikka-ahdistusta myös tiedostamattaan. Opettajan vihainen olemus luokassa, jäykät ja joustamattomat ohjeet tehtävien suorituksiin sekä perinteiset opetustavat voivat lisätä oppilaan matematiikka-ahdistuksen tunteita. Negatiivinen oppimisympäristö ja kiireen tuntu luokassa voivat myös lisätä oppilaan matematiikka-ahdistusta.
Opettajien olisi siis hyvä tuntea matematiikka-ahdistuksen käsite, jotta he voivat tarkkailla omaa opetustaan ja oppilaitaan matematiikka-ahdistuksen varalta. Opettaja voi omalla opetuksellaan pyrkiä vähentämään oppilaiden kokemaa matematiikka-ahdistusta esimerkiksi varmistamalla, että jokaisella oppilaalla on tarvittavat perustaidot matematiikasta. Kirjallisuuden mukaan matematiikan liittäminen osaksi oppilaiden arkea ja konkretian varmistaminen opetuksessa vähentävät matematiikka-ahdistusta. Myös rennon ja virheitä sallivan oppimisympäristön, yhteistoiminnallisen oppimisen sekä monipuolisen arvioinnin avulla voidaan mahdollisesti vähentää oppilaan matematiikka-ahdistusta.