Lotta Svärd - Uskonto ja nationalismi muistitiedossa
Heikkonen, Aki (2021-01-07)
Lotta Svärd - Uskonto ja nationalismi muistitiedossa
Heikkonen, Aki
(07.01.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094228
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094228
Tiivistelmä
Tässä tutkielma on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa yhdistellään keskeisiä nationalismintutkimuksen
koulukuntien näkemyksiä sosiologiseen uskonnontutkimukseen. Tällä
teoriapohjalla tutkielmassa selvitetään, miten nationalismi ja uskonto ovat rakentuneina
Lotta Svärd -järjestössä erityisesti sota-aikana palvelleiden naisten muisteluissa.
Aineistoja on kaksi, joista toinen on kirjoitettuja haastatteluita, jotka nauhoitettiin Lottaperinneliiton
toimesta ja toinen aineisto on Helsingin sosiologianlaitoksen toimittava
avoin kyselytutkimus sodankokeneiden naisten kokemuksista, joista osa ilmoitti tutkimuksessa
kuuluneensa Lotta Svärdiin. Tutkielmassa vertaillaan myös nationalismintutkimuksen
etnosymbolistista ja modernistista koulukuntaa. Muun muassa Anthony Smith,
Ernest Gellner, Eric Hobsbawmin ja Benedict Anderson ovat tutkijoita, joiden teoksien
näkemyksiä nationalismista on yhdistelty lottien muisteluiden tulkitsemiseen. Emile
Durkheimin käsitykset pyhän ja profaanin kategoriat ovat myös tutkielman keskeisenä
teoriana, joiden kautta havainnoidaan, minkälaisia pyhiä arvoja sekä aineistojen uskonnollinen
että nationalistinen retoriikka sisältävät ja niiden kautta myös kommentoidaan
ajatusta siitä, voidaanko nationalismia ajatella uskontona vai uskonnon korvikkeena. Tutkielma
käyttää uskonnon ja nationalismin ymmärtämiseen myös kansalaisuskonto-käsitettä.
Tutkielma pyrkii vastaamaan tutkimuskysymykseen: Minkälaista on Lotta Svärdiin
kuuluneiden naisten isänmaallisuus ja uskonnollisuus. Tutkimuksen johtopäätöksissä havaitaan,
että sota-ajan muisteluissa uskonnolliset perinteet ja ajattelu palvelevat hallitsevampaa
nationalistista maailmankatsomusta sota-ajan muisteluissa ja miten muisteluista
syntyy kuva suomalaisen kansalaisuskonnon piirteistä.
Avainsanat: Uskonto, nationalismi, pyhä, muistitieto, Lotta Svärd, kansalaisuskonto,
kuvitteellinen yhteisö, etnosymbolismi, modernismi, kansakunta
koulukuntien näkemyksiä sosiologiseen uskonnontutkimukseen. Tällä
teoriapohjalla tutkielmassa selvitetään, miten nationalismi ja uskonto ovat rakentuneina
Lotta Svärd -järjestössä erityisesti sota-aikana palvelleiden naisten muisteluissa.
Aineistoja on kaksi, joista toinen on kirjoitettuja haastatteluita, jotka nauhoitettiin Lottaperinneliiton
toimesta ja toinen aineisto on Helsingin sosiologianlaitoksen toimittava
avoin kyselytutkimus sodankokeneiden naisten kokemuksista, joista osa ilmoitti tutkimuksessa
kuuluneensa Lotta Svärdiin. Tutkielmassa vertaillaan myös nationalismintutkimuksen
etnosymbolistista ja modernistista koulukuntaa. Muun muassa Anthony Smith,
Ernest Gellner, Eric Hobsbawmin ja Benedict Anderson ovat tutkijoita, joiden teoksien
näkemyksiä nationalismista on yhdistelty lottien muisteluiden tulkitsemiseen. Emile
Durkheimin käsitykset pyhän ja profaanin kategoriat ovat myös tutkielman keskeisenä
teoriana, joiden kautta havainnoidaan, minkälaisia pyhiä arvoja sekä aineistojen uskonnollinen
että nationalistinen retoriikka sisältävät ja niiden kautta myös kommentoidaan
ajatusta siitä, voidaanko nationalismia ajatella uskontona vai uskonnon korvikkeena. Tutkielma
käyttää uskonnon ja nationalismin ymmärtämiseen myös kansalaisuskonto-käsitettä.
Tutkielma pyrkii vastaamaan tutkimuskysymykseen: Minkälaista on Lotta Svärdiin
kuuluneiden naisten isänmaallisuus ja uskonnollisuus. Tutkimuksen johtopäätöksissä havaitaan,
että sota-ajan muisteluissa uskonnolliset perinteet ja ajattelu palvelevat hallitsevampaa
nationalistista maailmankatsomusta sota-ajan muisteluissa ja miten muisteluista
syntyy kuva suomalaisen kansalaisuskonnon piirteistä.
Avainsanat: Uskonto, nationalismi, pyhä, muistitieto, Lotta Svärd, kansalaisuskonto,
kuvitteellinen yhteisö, etnosymbolismi, modernismi, kansakunta