Luokanopettajien ja oppilaiden kokemuksia laaja-alaisten osaamistavoitteiden toteutumisesta ja arvioinnista alakoulussa
Ikonen, Serita; Aaltonen, Santra (2020-12-17)
Luokanopettajien ja oppilaiden kokemuksia laaja-alaisten osaamistavoitteiden toteutumisesta ja arvioinnista alakoulussa
(17.12.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094108
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094108
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (POPS 2014) laaja-alaisten osaamistavoitteiden (L1, L2, L4 & L5) toteutumista ja arviointia viidennellä ja kuudennella luokka-asteella. Tutkimuksessa hyödynnettiin tulevaisuuden taitojen teoreettista viitekehystä (ITL 2011), jota sovellettiin laaja-alaisen osaamisen tutkimiseen. Lisäksi arviointitapojen tutkimisessa hyödynnettiin Hattien & Timperleyn palautteen tasoja (2011).
Tutkimuksen yhteydessä suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin monialainen oppimiskokonaisuus, jonka tarkoituksena oli tuottaa konteksti abstraktien laaja-alaisten osaamistavoitteiden tutkimiseen. Tutkimuksessa havainnoitiin ja haastateltiin puolistrukturoidulla yksilöhaastattelulla neljää luokanopettajaa. Tutkimukseen osallistui tutkittavien luokanopettajien luokilta yhteensä 16 oppilasta, joita haastateltiin puolistrukturoidun parihaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistujat valittiin harkinnanvaraisella otannalla. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin teemoittelua ja luokittelua.
Tutkimuksen tulosten mukaan luokanopettajat toteuttivat tutkimuksessa tarkasteltuja laaja-alaisia osaamistavoitteita integroimalla niitä jokapäiväiseen oppiaineopetukseen ja muuhun koulutyöhön. Laaja-alaista osaamista kehittävistä opetuskäytänteistä luokanopettajat hyödynsivät TVT:tä runsaasti ja oppilaslähtöisyyttä jossakin määrin. Tulosten mukaan luokanopettajat arvioivat laaja-alaisia osaamistavoitteita formatiivisia ja summatiivisia arviointitapoja hyödyntäen. Tutkimuksen yhteydessä toteutetun monialaisen oppimiskokonaisuuden aikana luokanopettajat lisäsivät oppilaslähtöisyyttä entisestään omalla toiminnallaan ja antoivat oppilaille eniten prosessitason palautetta. Lisäksi tutkimuksesta ilmeni, että oppilaiden koettu laaja-alainen osaaminen oli hyvällä tai melko hyvällä tasolla. Luokanopettajien ja oppilaiden kokemukset toteutetun monialaisen oppimiskokonaisuuden tavoitteista ja arviointitavoista erosivat toisistaan jonkin verran.
Tämä tutkimus antaa arvokasta tietoa luokanopettajien ja oppilaiden kokemuksista laaja-alaisten osaamistavoitteiden toteutumisesta ja niiden arviointitavoista. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää laaja-alaisen osaamisen opettamisen ja arvioinnin kehittämisessä. Jatkotutkimusta on vielä tehtävä erityisesti siitä, miten luokanopettajat opettavat laaja-alaista osaamista opetuksessaan sekä siitä, mikä on oppilaiden todellinen laaja-alaisen osaamisen taso.
Tutkimuksen yhteydessä suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin monialainen oppimiskokonaisuus, jonka tarkoituksena oli tuottaa konteksti abstraktien laaja-alaisten osaamistavoitteiden tutkimiseen. Tutkimuksessa havainnoitiin ja haastateltiin puolistrukturoidulla yksilöhaastattelulla neljää luokanopettajaa. Tutkimukseen osallistui tutkittavien luokanopettajien luokilta yhteensä 16 oppilasta, joita haastateltiin puolistrukturoidun parihaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistujat valittiin harkinnanvaraisella otannalla. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin teemoittelua ja luokittelua.
Tutkimuksen tulosten mukaan luokanopettajat toteuttivat tutkimuksessa tarkasteltuja laaja-alaisia osaamistavoitteita integroimalla niitä jokapäiväiseen oppiaineopetukseen ja muuhun koulutyöhön. Laaja-alaista osaamista kehittävistä opetuskäytänteistä luokanopettajat hyödynsivät TVT:tä runsaasti ja oppilaslähtöisyyttä jossakin määrin. Tulosten mukaan luokanopettajat arvioivat laaja-alaisia osaamistavoitteita formatiivisia ja summatiivisia arviointitapoja hyödyntäen. Tutkimuksen yhteydessä toteutetun monialaisen oppimiskokonaisuuden aikana luokanopettajat lisäsivät oppilaslähtöisyyttä entisestään omalla toiminnallaan ja antoivat oppilaille eniten prosessitason palautetta. Lisäksi tutkimuksesta ilmeni, että oppilaiden koettu laaja-alainen osaaminen oli hyvällä tai melko hyvällä tasolla. Luokanopettajien ja oppilaiden kokemukset toteutetun monialaisen oppimiskokonaisuuden tavoitteista ja arviointitavoista erosivat toisistaan jonkin verran.
Tämä tutkimus antaa arvokasta tietoa luokanopettajien ja oppilaiden kokemuksista laaja-alaisten osaamistavoitteiden toteutumisesta ja niiden arviointitavoista. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää laaja-alaisen osaamisen opettamisen ja arvioinnin kehittämisessä. Jatkotutkimusta on vielä tehtävä erityisesti siitä, miten luokanopettajat opettavat laaja-alaista osaamista opetuksessaan sekä siitä, mikä on oppilaiden todellinen laaja-alaisen osaamisen taso.