Kunnan muuttuvat avainluvut päätöksenteon tukena : Salon koululakkautusten taustatekijöitä vuosina 2009-2019.
Nieminen, Jaana (2021-01-12)
Kunnan muuttuvat avainluvut päätöksenteon tukena : Salon koululakkautusten taustatekijöitä vuosina 2009-2019.
Nieminen, Jaana
(12.01.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094211
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094211
Tiivistelmä
Suomessa väestö ikääntyy ja samaan aikaan oppilasmäärä vähenee. Tämä asettaa kunnat haastavan tilanteen eteen, koska kouluverkko saattaa olla tulevaisuuden oppilasmäärään nähden liian suuri. Salon kaupungille, jonka maantieteellinen pinta-ala on laaja, se luo erityistä haasteellisuutta. Edellä mainitun lisäksi Salo kamppailee kunnan vuosia jatkuneen heikon taloudellisen tilanteen kanssa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda näkyväksi Salon avainluvuissa tapahtuneet muutokset vuosien 2009–2019 välillä. Tarkastelu tehdään väestön, sen ikärakenteen, kokonaisoppilas-, tukea tarvitsevien oppilaiden sekä opetushenkilöstön määrien kautta. Lisäksi tarkasteluun on nostettu keskimääräisissä luokkakoissa, opetusryhmien ja koulujen lukumäärissä sekä opetuksen, opetushenkilöstön ja koulukuljetusten kustannuksissa tapahtuneet muutokset. Vertailu suoritetaan niin omina osa-alueina kuin yhteisvaikutuksina, jotta saada näkyväksi tehtyjen koululakkautusten tarpeellisuus.
Salossa väestö vähenee ja ikääntyy. Tämä näkyy kokonaisoppilasmäärässä, joka on laskenut tutkimusvuosien aikana reilu 6 %. Tuen tarpeisten oppilaiden kokonaismäärä on kuitenkin noussut 25 %. Opetusryhmien vähennys tutkimusaikavälillä on ollut noin 10 %. Luokkakokojen keskiarvo on ollut 18,75. Kouluja on lakkautettu tai yhdistetty yhteensä 10 kappaletta. Oppilaiden sekä koulujen määrien vähenemä ei kuitenkaan näy opetuksen kokonais- tai henkilöstökustannusten vähenemisenä. Tutkimusvuosien aikana kokonaiskustannukset ovat nousseet noin 13 % ja henkilöstökulut reilu 10 %. Koulukuljetusten kattamiseen käytetyt määrärahat ovat pysyneet samoina vähenevästä oppilasmäärästä huolimatta.
Salon taloudellisesta tilanteesta sekä oppilasmäärän laskusta johtuen kouluverkkoa on ollut tarkasteltava. Koulu voi kuitenkin hyvin suunniteltuna toimia niin asuinalueen palvelujen tuottamispaikkana kuin houkuttelevana osatekijänä uusia kuntalaisia ajatellen. Tulevaisuudessa kunnan olisikin tärkeää pohtia, minkälaisena se haluaa profiloitua ja sitä kautta itseään markkinoida.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda näkyväksi Salon avainluvuissa tapahtuneet muutokset vuosien 2009–2019 välillä. Tarkastelu tehdään väestön, sen ikärakenteen, kokonaisoppilas-, tukea tarvitsevien oppilaiden sekä opetushenkilöstön määrien kautta. Lisäksi tarkasteluun on nostettu keskimääräisissä luokkakoissa, opetusryhmien ja koulujen lukumäärissä sekä opetuksen, opetushenkilöstön ja koulukuljetusten kustannuksissa tapahtuneet muutokset. Vertailu suoritetaan niin omina osa-alueina kuin yhteisvaikutuksina, jotta saada näkyväksi tehtyjen koululakkautusten tarpeellisuus.
Salossa väestö vähenee ja ikääntyy. Tämä näkyy kokonaisoppilasmäärässä, joka on laskenut tutkimusvuosien aikana reilu 6 %. Tuen tarpeisten oppilaiden kokonaismäärä on kuitenkin noussut 25 %. Opetusryhmien vähennys tutkimusaikavälillä on ollut noin 10 %. Luokkakokojen keskiarvo on ollut 18,75. Kouluja on lakkautettu tai yhdistetty yhteensä 10 kappaletta. Oppilaiden sekä koulujen määrien vähenemä ei kuitenkaan näy opetuksen kokonais- tai henkilöstökustannusten vähenemisenä. Tutkimusvuosien aikana kokonaiskustannukset ovat nousseet noin 13 % ja henkilöstökulut reilu 10 %. Koulukuljetusten kattamiseen käytetyt määrärahat ovat pysyneet samoina vähenevästä oppilasmäärästä huolimatta.
Salon taloudellisesta tilanteesta sekä oppilasmäärän laskusta johtuen kouluverkkoa on ollut tarkasteltava. Koulu voi kuitenkin hyvin suunniteltuna toimia niin asuinalueen palvelujen tuottamispaikkana kuin houkuttelevana osatekijänä uusia kuntalaisia ajatellen. Tulevaisuudessa kunnan olisikin tärkeää pohtia, minkälaisena se haluaa profiloitua ja sitä kautta itseään markkinoida.