Terrorismin torjunta osana suomalaisen yhteiskunnan varautumista : Suomen terrorismintorjunnan strategioiden muutokset 2010-luvulla
Heikkilä, Irene (2021-01-28)
Terrorismin torjunta osana suomalaisen yhteiskunnan varautumista : Suomen terrorismintorjunnan strategioiden muutokset 2010-luvulla
Heikkilä, Irene
(28.01.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094231
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094231
Tiivistelmä
Tämän Pro Gradu -tutkielma tutkii, miten suomalainen terrorismin torjunta on muuttunut 2010-luvulla. Vuonna 2010 julkaistiin Suomen ensimmäinen kansallinen terrorismintorjunnan strategia. Tämän jälkeen on vielä julkaistu kaksi uutta strategiaa vuosina 2014 ja 2018. Terrorismin torjunta on yhteiskunnallista varautumista terrorismin aiheuttamaa uhkaa vastaan. Terrorismin torjunta on todellisuudessa paljon muuta kuin vain iskuihin varautumista, terrorismintorjunnan strategiat voidaan jakaa ennaltaehkäisyyn, suojaamiseen, toiminnan estämiseen ja paljastamiseen sekä varautumiseen. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten Suomessa on huomioitu terrorismin torjunnan eri osa-alueet.
Tutkimus sitoutuu terrorismin tutkimuksen kriittisen koulukunnan mukaiseen ajatusmaailmaan. Kriittinen koulukunta on syntynyt kritiikkinä terrorismin tutkimuksen valtavirtaa vastaan ja sen pyrkimys on ymmärtää terrorismin ilmiötä kokonaisuutena eikä ainoastaan löytämään ratkaisuja ongelmiin, kuten on laita useimmissa terrorismia koskevissa tutkimuksissa. Tutkimuksen aineisto on analysoitu ja teemoitettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin metodia hyväksikäyttäen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että terrorismin ja terrorismin torjunnan toimintaympäristö on muuttunut paljon 2010-luvulla. Toimintaympäristön muutokset ovat johtaneet muutoksiin Suomen terrorismintorjunnan strategioissa. Muutokset kuvaavat koko toimialan jatkuvaa kehitystä sekä osoittavat toimialan herkän muutosalttiuden. Terroristiset toimijat ja terroristien toimintatavat muuttuvat ja monipuolistuvat jatkuvasti, ja valtiot ja kansainväliset yhteisöt pyrkivät varautumaan terrorismin aiheuttamiin uhkiin terrorismintorjunnan strategioiden avulla. Strategioiden ajankohtaisuus vaatii aktiivista toimintaympäristön tutkimusta ja muutaman vuoden välein päivitettäviä strategioita. Suomi on oman strategiansa lisäksi sitoutunut YK:n ja EU:n terrorismintorjunnan strategioihin ja on mukana näiden kehityksessä. Suomalainen terrorismintorjunta perustuu laaja-alaiseen viranomaisten yhteistyöhön, tiedusteluun ja tiedonvaihtoon.
Tutkimus sitoutuu terrorismin tutkimuksen kriittisen koulukunnan mukaiseen ajatusmaailmaan. Kriittinen koulukunta on syntynyt kritiikkinä terrorismin tutkimuksen valtavirtaa vastaan ja sen pyrkimys on ymmärtää terrorismin ilmiötä kokonaisuutena eikä ainoastaan löytämään ratkaisuja ongelmiin, kuten on laita useimmissa terrorismia koskevissa tutkimuksissa. Tutkimuksen aineisto on analysoitu ja teemoitettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin metodia hyväksikäyttäen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että terrorismin ja terrorismin torjunnan toimintaympäristö on muuttunut paljon 2010-luvulla. Toimintaympäristön muutokset ovat johtaneet muutoksiin Suomen terrorismintorjunnan strategioissa. Muutokset kuvaavat koko toimialan jatkuvaa kehitystä sekä osoittavat toimialan herkän muutosalttiuden. Terroristiset toimijat ja terroristien toimintatavat muuttuvat ja monipuolistuvat jatkuvasti, ja valtiot ja kansainväliset yhteisöt pyrkivät varautumaan terrorismin aiheuttamiin uhkiin terrorismintorjunnan strategioiden avulla. Strategioiden ajankohtaisuus vaatii aktiivista toimintaympäristön tutkimusta ja muutaman vuoden välein päivitettäviä strategioita. Suomi on oman strategiansa lisäksi sitoutunut YK:n ja EU:n terrorismintorjunnan strategioihin ja on mukana näiden kehityksessä. Suomalainen terrorismintorjunta perustuu laaja-alaiseen viranomaisten yhteistyöhön, tiedusteluun ja tiedonvaihtoon.