Criticism of Individualism in Steinbeck's The Grapes of Wrath
Kallio, Saara (2021-01-13)
Criticism of Individualism in Steinbeck's The Grapes of Wrath
Kallio, Saara
(13.01.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102165019
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102165019
Tiivistelmä
This thesis examines the way individualism is criticized in John Steinbeck’s The Grapes of Wrath, a novel published in 1939. The year of publication is important since that period has been called the crisis of individualism in literature history. Typically novels are a very individualistic art form, focusing on personal experience, internal motivation and desires. During the period that The Grapes of Wrath was published, the individualistic values were questioned do to the dire economic situation caused by the Great Depression. In my thesis I will go over the ways the criticism of individualism is apparent in the novel.
In my thesis I will argue that Steinbeck’s book is very much focused on criticizing individualism and it is done through several ways: through the characters, stylistic devices and even the structure of the novel is used as a tool for criticism. Steinbeck also deals with certain traditional individualistic American myths that he challenges and questions in his writing. Steinbeck criticizes certain American concepts that are individualistic in nature, but he does not criticize the American society as a whole, just the more individualistic aspects of it. Tutkielmani aiheena on miten John Steinbeckin kirjassa The Grapes of Wrath (1939, suom. Vihan hedelmät, Alex Matson, 1944) kritisoidaan individualismia. Steinbeck kirjoitti kirjan 1939, jolloin Amerikka kärsi pahasta taloudellisesta lamasta. Maassa ei ollut kunnollista sosiaaliturvaa vaiheessa, jossa moni menetti työpaikkansa ja kotinsa. Steinbeckin kirja kertoo tilanteesta, jossa köyhät työtä etsivät siirtotyöläiset olivat.
Aika jona Steinbeck kirjoitti Vihan hedelmät oli siitä poikkeuksellinen romaanikirjallisuuden historiassa, että aikaisemmin hyvinkin individualistinen taidemuoto oli saanut myös päinvastaisia piirteitä. Kirjat, jotka eivät keskittyneet pelkästään yhden päähenkilön tarinaan protagonistin näkökulmasta, olivat yleistyneet. Liisa Saariluoma kutsui aikaa individualismin kriisiksi kirjassaan Muuttuva romaani (1989). Yhteiskunta oli muuttunut teollistumisen ja maailmansotien myötä ja kirjallisuus muuttui myös. Historiallinen tilanne kirjan kirjoittamisen aikaan Amerikassa on tärkeä romaania tarkastellessa, koska se oli niin suuri syy Steinbeckille kirjoittaa teos. Romaanin taustalla ovat artikkelit, joita Steinbeck kirjoitti sanomalehteen siirtolaistyöläisten vaikeasta tilanteesta. Amerikan lama ja sen vaikutukset näkyvät Vihan hedelmissä ja sen kritiikissä individualismia kohtaan.
Steinbeck haastoi kirjassaan perinteiset amerikkalaiseen kulttuuriin yleisesti yhdistetyt individualistiset käsitteet, kuten ajatuksen siitä että kuka tahansa voi rikastua kovalla työllä (self-made man). Kaikkia amerikkalaisia käsitteitä Steinbeck ei kritisoi, mm. Emersonin yli-sielu (over-soul) on käsitteenä yhteisöllisempi: kaikilla on yksi yhteinen sielu, joten sitä Steinbeck käyttää Casyn, yhden hahmonsa, filosofiana. Tarkastelen tutkielmassani amerikkalaisten arvojen ja käsitteiden kritiikin lisäksi sitä miten individualismin kritiikkiä löytyi romaanista monelta tasolla. Jo rakenne oli luotu korostamaan massan voimaa. Vihan hedelmissä vuorottelevat kappaleet, jotka kertovat Joadin perheen tilanteesta ja kappaleet, jotka kertovat yleisestä tilanteesta. Näin Steinbeck korostaa sitä että Joadit eivät ole kirjan fokus, vaan kaikki kärsivät siirtotyöläiset.
Rakenteen lisäksi keskityn mm. siihen miten individualismin kritiikki näkyi myös siinä miten Steinbeck painotti tarinassa perheen ylivertaisuutta ja miten yksittäiset henkilöt eivät olleet ikinä korvaamattomia. Jos yksi johtohahmoista jäi sivuun syystä tai toisesta, uusi hahmo nousi aina tilalle. Tutkielmani aloittaessani oletukseni oli että individualismin kritiikkiä löytyisi kirjasta. Lopputulos oli, että sitä oli todella paljon ja hyvin eri tavoin.
In my thesis I will argue that Steinbeck’s book is very much focused on criticizing individualism and it is done through several ways: through the characters, stylistic devices and even the structure of the novel is used as a tool for criticism. Steinbeck also deals with certain traditional individualistic American myths that he challenges and questions in his writing. Steinbeck criticizes certain American concepts that are individualistic in nature, but he does not criticize the American society as a whole, just the more individualistic aspects of it.
Aika jona Steinbeck kirjoitti Vihan hedelmät oli siitä poikkeuksellinen romaanikirjallisuuden historiassa, että aikaisemmin hyvinkin individualistinen taidemuoto oli saanut myös päinvastaisia piirteitä. Kirjat, jotka eivät keskittyneet pelkästään yhden päähenkilön tarinaan protagonistin näkökulmasta, olivat yleistyneet. Liisa Saariluoma kutsui aikaa individualismin kriisiksi kirjassaan Muuttuva romaani (1989). Yhteiskunta oli muuttunut teollistumisen ja maailmansotien myötä ja kirjallisuus muuttui myös. Historiallinen tilanne kirjan kirjoittamisen aikaan Amerikassa on tärkeä romaania tarkastellessa, koska se oli niin suuri syy Steinbeckille kirjoittaa teos. Romaanin taustalla ovat artikkelit, joita Steinbeck kirjoitti sanomalehteen siirtolaistyöläisten vaikeasta tilanteesta. Amerikan lama ja sen vaikutukset näkyvät Vihan hedelmissä ja sen kritiikissä individualismia kohtaan.
Steinbeck haastoi kirjassaan perinteiset amerikkalaiseen kulttuuriin yleisesti yhdistetyt individualistiset käsitteet, kuten ajatuksen siitä että kuka tahansa voi rikastua kovalla työllä (self-made man). Kaikkia amerikkalaisia käsitteitä Steinbeck ei kritisoi, mm. Emersonin yli-sielu (over-soul) on käsitteenä yhteisöllisempi: kaikilla on yksi yhteinen sielu, joten sitä Steinbeck käyttää Casyn, yhden hahmonsa, filosofiana. Tarkastelen tutkielmassani amerikkalaisten arvojen ja käsitteiden kritiikin lisäksi sitä miten individualismin kritiikkiä löytyi romaanista monelta tasolla. Jo rakenne oli luotu korostamaan massan voimaa. Vihan hedelmissä vuorottelevat kappaleet, jotka kertovat Joadin perheen tilanteesta ja kappaleet, jotka kertovat yleisestä tilanteesta. Näin Steinbeck korostaa sitä että Joadit eivät ole kirjan fokus, vaan kaikki kärsivät siirtotyöläiset.
Rakenteen lisäksi keskityn mm. siihen miten individualismin kritiikki näkyi myös siinä miten Steinbeck painotti tarinassa perheen ylivertaisuutta ja miten yksittäiset henkilöt eivät olleet ikinä korvaamattomia. Jos yksi johtohahmoista jäi sivuun syystä tai toisesta, uusi hahmo nousi aina tilalle. Tutkielmani aloittaessani oletukseni oli että individualismin kritiikkiä löytyisi kirjasta. Lopputulos oli, että sitä oli todella paljon ja hyvin eri tavoin.