Lopulliset tappiot verotuksessa ja niiden huomioon ottaminen konsernivähennysjärjestelmässä
Vuorenmaa, Anna-Emilia (2021-01-12)
Lopulliset tappiot verotuksessa ja niiden huomioon ottaminen konsernivähennysjärjestelmässä
Vuorenmaa, Anna-Emilia
(12.01.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102165045
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102165045
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään lopullisia tappioita erityisesti kansallisessa konsernivähennysjärjestelmässä. Tutkielma on metodiltaan oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Lopulliset tappiot käsitteenä on peräisin EU-oikeudesta, ja se on saanut merkityssisältönsä Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä. Näin ollen Euroopan unionin tuomioistuimen lopullisia tappioita koskevat tuomiot ovat tämän tutkielman keskiössä. Lopullisilla tappioilla on suuri merkitys EU-oikeudessa eri jäsenvaltioiden tappiontasausjärjestelmiä koskevassa sääntelyssä. Komissio on säännönmukaisesti puuttunut jäsenvaltioiden SEUT 49 artiklan sijoittautumisvapautta loukkaavaan verolainsäädäntöön virallisella ilmoituksellaan. Suomi sai komissiolta virallisen ilmoituksen 7.3.2019 sekä muistutuksen 14.5.2020 kansallisen konserniavustusjärjestelmän EU-oikeuden sijoittautumisvapauden vastaisuudesta.
Vastatakseen komission viralliseen ilmoitukseen sekä muistutukseen annettiin lokakuussa 2020 hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisen tappion konsernivähennyksestä ja laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n muuttamisesta. Kyseinen laki tuli voimaan 1.1.2021. Konsernivähennyslailla ja lopullisien tappioiden käsitteellä on huomattava yhteys toisiinsa, sillä ainoastaan lopulliset tappiot voivat tulla konsernivähennyksenä huomioon otetuksi.
Tutkielmassa tarkastellaan lopullisten tappioiden käsitettä siinä merkityksessä, joka sille on annettu EUT:n vakiintuneessa oikeuskäytännössä, konsernivähennyslaissa ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa. Tutkielman kannalta tärkeimpiä oikeuslähteitä ovat konsernivähennyslaki ja sen esityöt, EUT:n ja korkeimman hallinto- oikeuden ratkaisut, kotimainen ja ulkomainen oikeuskirjallisuus sekä oikeustieteen professori Janne Juuselan ja pohjoismaisen konsernin verojohtajan haastattelut. Tutkielman perusteella on selvää, että lopullisten tappioiden käsite on hyvin moniulotteinen ja käsitteen sisältö edellyttää edelleen tulkintaa verovelvollisilta ja tuomioistuimilta.
Tutkielmassa on päädytty ehdottamaan tiettyjä tarkennuksia ja muutoksia konsernivähennyslakiin. Selkein muutosehdotus koskee konsernivähennyslain 9 §:n 2 momentissa esitettyä osaltaan keinotekoista rajoitusta konsernivähennyksen määrään sen jälkeen, kun tappioiden lopullisuus on jo kyetty osoittamaan. Lisäksi tutkielmassa on tuotu esiin useita kohtia, jotka tutkielman perusteella edellyttäisivät tarkempia linjauksia.
Vastatakseen komission viralliseen ilmoitukseen sekä muistutukseen annettiin lokakuussa 2020 hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisen tappion konsernivähennyksestä ja laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n muuttamisesta. Kyseinen laki tuli voimaan 1.1.2021. Konsernivähennyslailla ja lopullisien tappioiden käsitteellä on huomattava yhteys toisiinsa, sillä ainoastaan lopulliset tappiot voivat tulla konsernivähennyksenä huomioon otetuksi.
Tutkielmassa tarkastellaan lopullisten tappioiden käsitettä siinä merkityksessä, joka sille on annettu EUT:n vakiintuneessa oikeuskäytännössä, konsernivähennyslaissa ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa. Tutkielman kannalta tärkeimpiä oikeuslähteitä ovat konsernivähennyslaki ja sen esityöt, EUT:n ja korkeimman hallinto- oikeuden ratkaisut, kotimainen ja ulkomainen oikeuskirjallisuus sekä oikeustieteen professori Janne Juuselan ja pohjoismaisen konsernin verojohtajan haastattelut. Tutkielman perusteella on selvää, että lopullisten tappioiden käsite on hyvin moniulotteinen ja käsitteen sisältö edellyttää edelleen tulkintaa verovelvollisilta ja tuomioistuimilta.
Tutkielmassa on päädytty ehdottamaan tiettyjä tarkennuksia ja muutoksia konsernivähennyslakiin. Selkein muutosehdotus koskee konsernivähennyslain 9 §:n 2 momentissa esitettyä osaltaan keinotekoista rajoitusta konsernivähennyksen määrään sen jälkeen, kun tappioiden lopullisuus on jo kyetty osoittamaan. Lisäksi tutkielmassa on tuotu esiin useita kohtia, jotka tutkielman perusteella edellyttäisivät tarkempia linjauksia.