Syöpää sairastavien potilaiden tyytyväisyys hoitotyöhön yliopistosairaalassa – analyysi kirjallisista potilaspalautteista
Romppanen, Liisi (2021-01-14)
Syöpää sairastavien potilaiden tyytyväisyys hoitotyöhön yliopistosairaalassa – analyysi kirjallisista potilaspalautteista
Romppanen, Liisi
(14.01.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102165082
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102165082
Tiivistelmä
Potilastyytyväisyyttä analysoimalla voidaan mitata hoitotyön onnistumista ja
tunnistaa tarvittavat kehityskohteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata
syöpää sairastavien aikuispotilaiden tyytyväisyyttä hoitotyöhön. Lisäksi
tutkimuksessa selvitettiin, onko potilastyytyväisyydessä hoitotyöhön tapahtunut
muutoksia vuosien 2017 ja 2018 aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa
tietoa, jota voidaan hyödyntää syöpää sairastavien potilaiden hoitotyön
kehittämisessä hoidon laadun parantamiseksi.
Tutkimusasetelmana oli kuvaileva rekisteritutkimus. Tutkimuksen kohderyhmän
muodosti yhden yliopistosairaalan syöpäkeskuksessa vuosien 2017 ja 2018
aikana hoitotyön potilaspalautteen antaneet aikuiset potilaat. Potilaspalautteet
kerättiin strukturoidulla Hoitotyön potilaspalaute (HoPP) -mittarilla, joka koostui
22 väittämästä ja kahdesta avoimesta kysymyksestä jakautuen yhdeksään osaalueeseen. Aineisto analysoitiin sekä tilastollisesti että laadullisilla menetelmillä.
Potilastyytyväisyyskyselyyn vastasi 1751 potilasta. Vastaajista enemmistö (66%)
oli naisia. Vastaajien keski-ikä oli 63,2 vuotta. Vastaajat olivat
kokonaisuudessaan erittäin tyytyväisiä hoitotyöhön. Kaikkien mittarin yhdeksän
osa-alueen keskiarvot osoittivat korkeaa potilastyytyväisyyttä (Ka 4,85).
Kyselyvuosien vertailussa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.
Taustamuuttujien analyysissä iäkkäämmät potilaat olivat tyytyväisempiä hoitoon
kokonaisuudessaan, hoidon koordinointiin, tyytymättömän potilaan luottamuksen
palauttamiseen, turvallisuuteen, kohteliaisuuteen ja kunnioitukseen sekä potilaan
huolelliseen kuuntelemiseen. Naiset olivat miehiä tyytyväisempiä
potilasohjaukseen.
Vastaajien esittämien kehittämisehdotusten mukaan, syöpää sairastavien
potilaiden hoitotyötä voidaan kehittää kiinnittämällä huomiota potilaiden hoitoon
osallistumiseen, turvallisuuteen, potilasohjaukseen, kohteliaisuuteen ja
kunnioitukseen sekä huolelliseen kuunteluun.
Potilaspalautteiden perusteella syöpää sairastavat potilaat olivat erittäin
tyytyväisiä hoitotyöhön. Jatkossa, potilaiden tyytyväisyyttä hoitoonsa ja
tyytyväisyyden tasoa tulisi analysoida säännöllisesti ja raportoida niiden
perusteella tehdyistä kehittämistoimenpiteistä. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää
rekisteritutkimusta, jotta pystytään selvittämään esimerkiksi pitkänaikavälin
muutoksia potilastyytyväisyydessä.
tunnistaa tarvittavat kehityskohteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata
syöpää sairastavien aikuispotilaiden tyytyväisyyttä hoitotyöhön. Lisäksi
tutkimuksessa selvitettiin, onko potilastyytyväisyydessä hoitotyöhön tapahtunut
muutoksia vuosien 2017 ja 2018 aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa
tietoa, jota voidaan hyödyntää syöpää sairastavien potilaiden hoitotyön
kehittämisessä hoidon laadun parantamiseksi.
Tutkimusasetelmana oli kuvaileva rekisteritutkimus. Tutkimuksen kohderyhmän
muodosti yhden yliopistosairaalan syöpäkeskuksessa vuosien 2017 ja 2018
aikana hoitotyön potilaspalautteen antaneet aikuiset potilaat. Potilaspalautteet
kerättiin strukturoidulla Hoitotyön potilaspalaute (HoPP) -mittarilla, joka koostui
22 väittämästä ja kahdesta avoimesta kysymyksestä jakautuen yhdeksään osaalueeseen. Aineisto analysoitiin sekä tilastollisesti että laadullisilla menetelmillä.
Potilastyytyväisyyskyselyyn vastasi 1751 potilasta. Vastaajista enemmistö (66%)
oli naisia. Vastaajien keski-ikä oli 63,2 vuotta. Vastaajat olivat
kokonaisuudessaan erittäin tyytyväisiä hoitotyöhön. Kaikkien mittarin yhdeksän
osa-alueen keskiarvot osoittivat korkeaa potilastyytyväisyyttä (Ka 4,85).
Kyselyvuosien vertailussa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.
Taustamuuttujien analyysissä iäkkäämmät potilaat olivat tyytyväisempiä hoitoon
kokonaisuudessaan, hoidon koordinointiin, tyytymättömän potilaan luottamuksen
palauttamiseen, turvallisuuteen, kohteliaisuuteen ja kunnioitukseen sekä potilaan
huolelliseen kuuntelemiseen. Naiset olivat miehiä tyytyväisempiä
potilasohjaukseen.
Vastaajien esittämien kehittämisehdotusten mukaan, syöpää sairastavien
potilaiden hoitotyötä voidaan kehittää kiinnittämällä huomiota potilaiden hoitoon
osallistumiseen, turvallisuuteen, potilasohjaukseen, kohteliaisuuteen ja
kunnioitukseen sekä huolelliseen kuunteluun.
Potilaspalautteiden perusteella syöpää sairastavat potilaat olivat erittäin
tyytyväisiä hoitotyöhön. Jatkossa, potilaiden tyytyväisyyttä hoitoonsa ja
tyytyväisyyden tasoa tulisi analysoida säännöllisesti ja raportoida niiden
perusteella tehdyistä kehittämistoimenpiteistä. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää
rekisteritutkimusta, jotta pystytään selvittämään esimerkiksi pitkänaikavälin
muutoksia potilastyytyväisyydessä.