Luottamuksensuojaperiaate rakennuslupa-asioissa
Yli-Olli, Minni (2021-02-01)
Luottamuksensuojaperiaate rakennuslupa-asioissa
(01.02.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102165069
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102165069
Tiivistelmä
Rakennushankkeeseen ryhtyvälle voi muodostua viranomaisen toiminnan perusteella oikeutettuja odotuksia omaisuuden käytöstä rakentamiseen. Kyse voi olla odotuksesta rakennusluvan saamiseen viranomaisen antaman lupauksen perusteella. Oikeutettujen odotusten perustava luottamuksensuojaperiaate tulee arvioitavaksi myös silloin, kun rakennuslupa on jo myönnetty, mutta sitä ei pidetä voimassa viranomaisen tekemän lainvastaisen päätöksen johdosta. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä voi olla suuret taloudelliset intressit rakennushankkeen toteuttamiseen, jolloin omaisuudensuojan loukkaus voi tulla arvioitavaksi luottamuksensuojan ohella.
Tässä tutkielmassa analysoidaan hallinto-oikeudellisen luottamuksensuojaperiaatteen yleisiä soveltamisedellytyksiä ja luottamuksensuojaperiaatteen vaikutusta rakennuslupa-asioissa erityisesti viranomaisten antamien epävirallisten suositusten, ohjeistusten ja lupausten näkökulmasta. Tutkielmassa tutkitaan luottamuksensuojaperiaatteen ja omaisuudensuojan välistä suhdetta. Omaisuudensuojasäännöksillä voi olla osansa luottamuksensuojaperiaatteen arvioinnissa. Tutkielman lähdeaineisto rakentuu oikeudellisista artikkeleista ja teoksista, jotka liittyvät luottamuksensuojaan, rakennuslupaan sekä omaisuudensuojaan. Lähdeaineistoja yhdistelemällä tutkielmassa muodostetaan käsitys nykyisestä oikeustilasta.
Tutkielmassa osoitetaan, että viranomaisten antamat epäviralliset ohjeistukset saavat harvoin luottamuksensuojaa. Luottamuksensuojaperiaatteen soveltamiskynnys rakennuslupa-asioissa on asetettu oikeuskäytännössä varsin korkealle. Yksityinen voi kuitenkin saada oikeussuojaa omaisuudensuojasäännösten turvin, vaikka luottamuksensuojan edellytykset eivät täyttyisi. Omaisuudensuojasäännös voi tällöin toimia viimesijaisena oikeussuojakeinona, johon yksityinen voi vedota suojaa saadakseen. Tulevaisuuden näkymiä arvioitaessa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) kokonaisuudistuksen yhteydessä rakentamisen luvitusta on tarkoitus sujuvoittaa. Luottamuksensuojaperiaate saa siten korostuneen merkityksen myös jatkossa osana kevennettyä lupaprosessia.
Tässä tutkielmassa analysoidaan hallinto-oikeudellisen luottamuksensuojaperiaatteen yleisiä soveltamisedellytyksiä ja luottamuksensuojaperiaatteen vaikutusta rakennuslupa-asioissa erityisesti viranomaisten antamien epävirallisten suositusten, ohjeistusten ja lupausten näkökulmasta. Tutkielmassa tutkitaan luottamuksensuojaperiaatteen ja omaisuudensuojan välistä suhdetta. Omaisuudensuojasäännöksillä voi olla osansa luottamuksensuojaperiaatteen arvioinnissa. Tutkielman lähdeaineisto rakentuu oikeudellisista artikkeleista ja teoksista, jotka liittyvät luottamuksensuojaan, rakennuslupaan sekä omaisuudensuojaan. Lähdeaineistoja yhdistelemällä tutkielmassa muodostetaan käsitys nykyisestä oikeustilasta.
Tutkielmassa osoitetaan, että viranomaisten antamat epäviralliset ohjeistukset saavat harvoin luottamuksensuojaa. Luottamuksensuojaperiaatteen soveltamiskynnys rakennuslupa-asioissa on asetettu oikeuskäytännössä varsin korkealle. Yksityinen voi kuitenkin saada oikeussuojaa omaisuudensuojasäännösten turvin, vaikka luottamuksensuojan edellytykset eivät täyttyisi. Omaisuudensuojasäännös voi tällöin toimia viimesijaisena oikeussuojakeinona, johon yksityinen voi vedota suojaa saadakseen. Tulevaisuuden näkymiä arvioitaessa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) kokonaisuudistuksen yhteydessä rakentamisen luvitusta on tarkoitus sujuvoittaa. Luottamuksensuojaperiaate saa siten korostuneen merkityksen myös jatkossa osana kevennettyä lupaprosessia.