Aktiivisuusrannekeintervention vaikutus eläköityneiden metaboliseen terveyteen
Salmia, Nelli; Laaksonen, Pauliina (2021-02-15)
Aktiivisuusrannekeintervention vaikutus eläköityneiden metaboliseen terveyteen
(15.02.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102266019
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102266019
Tiivistelmä
Eläkkeelle siirtymisen jälkeen vapaa-ajan määrä lisääntyy, mikä mahdollistaa elintapamuutoksen tekemisen. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu fyysisen aktiivisuuden lisääntyvän eläköitymisen jälkeen, mutta lähtevän myöhemmin laskuun. REACT-tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko vuoden aktiivisuusrannekeinterventiolla lisätä eläköityneiden henkilöiden fyysistä aktiivisuutta heti eläköitymisen jälkeen, ja onko aktiivisuusrannekkeen käytöllä vaikutusta metabolisiin markkereihin.
REACT-tutkimus on Turun yliopistossa vuosina 2018–2020 toteutettu satunnaistettu kontrolloitu liikuntainterventio. REACT-tutkimuksen kohderyhmänä oli Lounais-Suomessa asuvat henkilöt, jotka siirtyivät eläkkeelle tammikuu 2016 – joulukuu 2018 välillä. 231 halukkaista täytti sisäänottokriteerit. Tutkittaville tehtiin tutkimuksen alussa alkumittaukset, joiden jälkeen tutkittavat satunnaistettiin kahteen ryhmään. Interventioryhmä sai käyttöönsä Polar Loop 2 -aktiivisuusrannekkeet 12 kuukauden ajaksi. Kontrolliryhmään kuuluvat jatkoivat normaalia elämäänsä seurannan ajan ilman aktiivisuusranneketta. Tutkittavilta mitattiin ennen tutkimuksen alkua sekä 12 kuukauden kuluttua tutkimuksen alusta verenpaine kahden mittauksen keskiarvona ja lisäksi he antoivat paastoverinäytteen. Tutkimuksessa seurattavia metabolisia markkereita olivat herkkä C-reaktiivinen proteiini, paastoverensokeri, veren hemoglobiini A1c, kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridipitoisuus. Tutkimuksen päävastemuuttujana oli fyysinen aktiivisuus, jota mitattiin ranteessa pidettävällä kiihtyvyysanturilla 0, 3, 6 ja 12 kuukauden kohdalla.
Fyysinen aktiivisuus lisääntyi molemmilla ryhmillä ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Pidempiaikaista fyysisen aktiivisuuden lisääntymistä ei todettu 12 kuukauden seuranta-aikana. 12 kuukauden aktiivisuusrannekkeen käytöllä ei todettu interventiovaikutusta metabolisiin markkereihin kontrolliryhmään verrattuna eläkkeelle siirtyneillä henkilöillä.
Tutkimustuloksen perusteella aktiivisuusrannekkeen käyttäminen ei vaikuta olevan riittävä interventio eläkeläisten aktiivisuuden lisäämiseksi ja metabolisen terveyden kohentamiseksi.
REACT-tutkimus on Turun yliopistossa vuosina 2018–2020 toteutettu satunnaistettu kontrolloitu liikuntainterventio. REACT-tutkimuksen kohderyhmänä oli Lounais-Suomessa asuvat henkilöt, jotka siirtyivät eläkkeelle tammikuu 2016 – joulukuu 2018 välillä. 231 halukkaista täytti sisäänottokriteerit. Tutkittaville tehtiin tutkimuksen alussa alkumittaukset, joiden jälkeen tutkittavat satunnaistettiin kahteen ryhmään. Interventioryhmä sai käyttöönsä Polar Loop 2 -aktiivisuusrannekkeet 12 kuukauden ajaksi. Kontrolliryhmään kuuluvat jatkoivat normaalia elämäänsä seurannan ajan ilman aktiivisuusranneketta. Tutkittavilta mitattiin ennen tutkimuksen alkua sekä 12 kuukauden kuluttua tutkimuksen alusta verenpaine kahden mittauksen keskiarvona ja lisäksi he antoivat paastoverinäytteen. Tutkimuksessa seurattavia metabolisia markkereita olivat herkkä C-reaktiivinen proteiini, paastoverensokeri, veren hemoglobiini A1c, kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridipitoisuus. Tutkimuksen päävastemuuttujana oli fyysinen aktiivisuus, jota mitattiin ranteessa pidettävällä kiihtyvyysanturilla 0, 3, 6 ja 12 kuukauden kohdalla.
Fyysinen aktiivisuus lisääntyi molemmilla ryhmillä ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Pidempiaikaista fyysisen aktiivisuuden lisääntymistä ei todettu 12 kuukauden seuranta-aikana. 12 kuukauden aktiivisuusrannekkeen käytöllä ei todettu interventiovaikutusta metabolisiin markkereihin kontrolliryhmään verrattuna eläkkeelle siirtyneillä henkilöillä.
Tutkimustuloksen perusteella aktiivisuusrannekkeen käyttäminen ei vaikuta olevan riittävä interventio eläkeläisten aktiivisuuden lisäämiseksi ja metabolisen terveyden kohentamiseksi.