Polar Loop 2 -aktiivisuusrannekkeen merkittävimmät käyttäytymisen muutostekniikat eläkeläisten näkökulmasta

Havukainen, Jyri

Polar Loop 2 -aktiivisuusrannekkeen merkittävimmät käyttäytymisen muutostekniikat eläkeläisten näkökulmasta

Havukainen, Jyri (2021-02-15)

Polar Loop 2 -aktiivisuusrannekkeen merkittävimmät käyttäytymisen muutostekniikat eläkeläisten näkökulmasta

Havukainen, Jyri

(15.02.2021)

Katso/Avaa

Havukainen_Jyri_opinnayte.pdf (406.9Kb)

Lataukset:

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

avoin

Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102266031

Tiivistelmä

Elektroniset aktiivisuusmittarit, joiden tarkoitus on lisätä fyysistä aktiivisuutta sisältävät useita käyttäytymisen muutostekniikoita. Suurin osa tekniikoista keskittyy itsevalvontaan ja -sääntelyyn, jotka ovat liitetty aikuisten korkeampaan fyysiseen aktiivisuuteen, ja joita käytetään myös tyypillisesti kliinisissä käyttäytymisinterventiossa. Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa, mitkä Polar Loop 2 -aktiivisuusrannekkeen sisältämät käyttäytymisen muutostekniikat vaikuttavat toimivimmilta äskettäin eläköityneiden keskuudessa.
Tutkittavina olivat Varsinais-Suomalaiset henkilöt (n= 231), jotka olivat siirtyneet eläkkeelle 1/2016-12/2018 välillä. Tutkittavat osallistuivat REACT-interventiotutkimukseen, jossa heidät satunnaistettiin kontrolliryhmään (n=114) ja interventioryhmään (n=117). Interventioryhmäläiset käyttivät vuoden ajan Polar Loop 2 (Polar, Kempele, Suomi) aktiivisuusranneketta. Intervention jälkeen 26 satunnaisesti valittua interventioryhmäläistä osallistuivat strukturoituun haastatteluun, jossa kartoitettiin aktiivisuusrannekkeen vaikutusta aktiivisuuteen, sekä rannekkeen ominaisuuksien käytettävyyttä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tämä data toimi tutkielman aineistona. Haastattelussa esille nousseista käyttäytymisen muutostekniikoista tehtiin frekvenssitaulukot.
Yhteensä 18/26 (69 %) haastateltavaa kokivat aktiivisuusrannekkeen lisänneen heidän aktiivisuuttaan. Aktiivisuuttaan rannekkeen avulla lisänneiden tutkittavien mielestä toimivimmat käyttäytymisen muutostekniikat olivat oman Käyttäytymisen monitorointi, Tavoitteenasettelu, sekä Hälytykset/muistutukset. Nämä tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimuslöydösten kanssa. Monet tutkittavat mainitsivat rannekkeen kiihtyvyysanturiin perustuvan aktiivisuusmittauksen olevan epätarkka monissa suosituissa liikuntamuodoissa, kuten uinnissa ja pyöräilyssä.
Vaikka varmuudella ei voida sanoa, johtuvatko tutkimuksen tulokset käyttäytymisen muutostekniikan paremmuudesta vai paremmasta käytännön toteutuksesta rannekkeen muihin tekniikkoihin nähden, oman käyttäytymisen monitorointi, tavoitteen asettelu sekä hälytykset/muistutukset saattavat olla toimivia komponentteja ikääntyneiden terveysinterventioissa.

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit) [9225]