HERKKÄ TROPONIINI T BAKTEREMIAN YHTEYDESSÄ
Koponen, Lauri (2021-02-01)
HERKKÄ TROPONIINI T BAKTEREMIAN YHTEYDESSÄ
Koponen, Lauri
(01.02.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103117188
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103117188
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on herkkä troponiini T bakteremian yhteydessä. Tarkoituksenani on selvittää, kuinka yleistä troponiinipäästö on potilailla, joilla on infektio ja positiivinen löydös veriviljelyssä. Selvitän siihen liittyviä taustatekijöitä sekä tutkin troponiinipäästön ja sen tason vaikutusta lyhyen ja pidemmän aikavälin kuolleisuuteen. Lisäksi tarkastelen, onko troponiiniarvo yhteydessä taudinaiheuttajaan.
Keräsimme tutkimuksen aineiston retrospektiivisesti vuosilta 2012 – 2015 TYKSLAB-laboratorion tietokannasta. Tutkimukseen hyväksyttiin potilaat, joilta oli samana päivänä otettu positiivinen veriviljelynäyte sekä mitattu plasman herkkä troponiini T-pitoisuus. Hoitojakson diagnoosin edellytyksenä oli ICD-10-koodin mukainen sepsikseen liittyvä diagnoosi. 508 potilasta täytti tutkimuksen sisäänottokriteerit.
Troponiinipäästön yleisyys aineistossamme oli 79 %. Useat taustatekijät kuten ikä, verenpainetauti, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, eteisvärinä, obesiteetti sekä aktiivinen tupakointi olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä troponiinipäästöön. Totesimme troponiinipäästön olevan itsenäinen riskitekijä sekä lyhyen että pidemmän aikavälin kuolleisuuteen. Mitä suurempi troponiiniarvo oli, sitä suurempi osa potilaista menehtyi seuranta-aikana. Bakteremian aiheuttaja ja troponiiniarvo olivat myös tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa.
Pystyimme osoittamaan, että korkeamman troponiiniarvon ryhmissä kuolleisuus oli suurempaa niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kliinisessä työssä esimerkiksi päivystyspoliklinikoilla korkean mortaliteettiriskin sepsispotilaiden tunnistamisessa.
Keräsimme tutkimuksen aineiston retrospektiivisesti vuosilta 2012 – 2015 TYKSLAB-laboratorion tietokannasta. Tutkimukseen hyväksyttiin potilaat, joilta oli samana päivänä otettu positiivinen veriviljelynäyte sekä mitattu plasman herkkä troponiini T-pitoisuus. Hoitojakson diagnoosin edellytyksenä oli ICD-10-koodin mukainen sepsikseen liittyvä diagnoosi. 508 potilasta täytti tutkimuksen sisäänottokriteerit.
Troponiinipäästön yleisyys aineistossamme oli 79 %. Useat taustatekijät kuten ikä, verenpainetauti, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, eteisvärinä, obesiteetti sekä aktiivinen tupakointi olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä troponiinipäästöön. Totesimme troponiinipäästön olevan itsenäinen riskitekijä sekä lyhyen että pidemmän aikavälin kuolleisuuteen. Mitä suurempi troponiiniarvo oli, sitä suurempi osa potilaista menehtyi seuranta-aikana. Bakteremian aiheuttaja ja troponiiniarvo olivat myös tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa.
Pystyimme osoittamaan, että korkeamman troponiiniarvon ryhmissä kuolleisuus oli suurempaa niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kliinisessä työssä esimerkiksi päivystyspoliklinikoilla korkean mortaliteettiriskin sepsispotilaiden tunnistamisessa.