Terveiden ja afasiaa sairastavien ikääntyneiden henkilöiden abstraktien sanojen tuotto uudenlaisissa semanttisissa sanasujuvuustehtävissä
Koski, Amanda (2021-02-16)
Terveiden ja afasiaa sairastavien ikääntyneiden henkilöiden abstraktien sanojen tuotto uudenlaisissa semanttisissa sanasujuvuustehtävissä
Koski, Amanda
(16.02.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103117148
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103117148
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitettiin, vaikuttavatko demografisista taustatekijöistä ikä ja koulutus terveiden ikääntyneiden abstraktien sanojen tuottoon uudenlaisissa semanttisissa sanasujuvuustehtävissä. Lisäksi selvitettiin, eroaako afasiaa sairastavien tutkittavien abstraktien sanojen tuotto terveiden verrokkiryhmästä samoissa tehtävissä. Semanttinen sanasujuvuustehtävä antaa tietoa kielellisistä ja toiminnanohjauksen taidoista. Siinä tutkittavaa pyydetään tuottamaan annettuun kategoriaan kuuluvia sanoja asetetun aikarajan sisällä. Käytetyt kategoriat ovat yleensä konkreettisia, mutta abstraktien sanojen tuotosta semanttisissa sanasujuvuustehtävissä on vielä vähän näyttöä. Tiedetään kuitenkin, että abstraktien sanojen edustus ja mieleen palauttaminen eroavat konkreettisista sanoista niin, että abstraktien sanojen tuottaminen on haastavampaa. Abstrakteja kategorioita käyttämällä voitaisiin mahdollisesti herkemmin tunnistaa kielellisiä häiriöitä kuten afasiaa. Terveet (n = 32) sekä afasiaa sairastavat (n = 4) tutkittavat suorittivat kolme uudenlaista sanasujuvuustehtävää, joiden tehtävänanto ohjaa tuottamaan abstrakteja sanoja. Yksi tehtävistä mukaili perinteistä sanasujuvuustehtävätyyppiä, mutta sisälsi konkreettisten kategorioiden sijaan kolme abstraktia kategoriaa (tunteet, aistimukset sekä persoonallisuuden piirteet). Kahdessa uudentyyppisessä sanasujuvuustehtävässä hyödynnettiin kasvokuvia. Näistä yhdessä tehtävässä kasvokuvissa ei ollut muuta kontekstia näkyvillä, kun taas toisessa tehtävässä kuvissa oli vaihtelevasti kontekstia (esim. muita ihmisiä ja ympäristö) näkyvillä. Demografisten taustatekijöiden vaikutus tuotettujen abstraktien sanojen määrään analysoitiin tilastollisesti kaksisuuntaisella varianssianalyysillä. Afasiaa sairastavien tutkittavien suoriutumisen ero terveiden verrokkiryhmästä analysoitiin tapauskohtaisesti muokatulla t-testillä. Tuloksilla saatiin alustavaa tietoa tehtäviin vaikuttavista tekijöistä ja niiden käyttökelpoisuudesta afasian arviointiin. Demografisista taustatekijöistä koulutuksella oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus terveiden tutkittavien abstraktien sanojen tuottoon kaikissa sanasujuvuustehtävätyypeissä, korkeammin kouluttautuneiden tuottaessa alemmin kouluttautuneita enemmän sanoja. Kahdella neljästä afasiaa sairastavista tutkittavista abstraktien sanojen tuotto erosi tilastollisesti merkitsevästi terveiden verrokkiryhmän suoriutumisesta kaikissa tehtävissä. Tulosten perusteella koulutus on siis huomioonotettava taustatekijä, kun uusille tehtäville laaditaan normiaineistoa ja halutaan verrata yksilön suoriutumista vertailukelpoiseen joukkoon. Lisäksi tulosten perusteella voitaisiin todeta, että kaikilla afaattisilla ei välttämättä ole erityistä ongelmaa abstrakteissa käsitteissä tai kyseisistä sanasujuvuustehtävistä suoriutumisessa. Pienen otoskoon vuoksi tuloksista ei voida kuitenkaan muodostaa lopullisia päätelmiä, eikä tuloksia voi vielä yleistää koskemaan suurempaa populaatiota. Tehtävissä suoriutumisesta tarvitaan lisää näyttöä.