Kilpailua ilman taloudellista kilpailua – määrähinnoittelun kilpailuoikeudellinen kohtelu Suomessa ennen EU-jäsenyyttä
Saarelainen, Sofia (2021-02-02)
Kilpailua ilman taloudellista kilpailua – määrähinnoittelun kilpailuoikeudellinen kohtelu Suomessa ennen EU-jäsenyyttä
(02.02.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103117204
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103117204
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on kuvailla ja arvioida määrähinnoittelun kilpailuoikeudellista kohtelua Suomessa ennen EU-jäsenyyttä. Tutkielmassa tarkastellaan määrähinnoittelua koskevaa kilpailuoikeudellista sääntelyä sekä analysoidaan sen taustalla vaikuttaneita talouspoliittisia tekijöitä. Tutkielman tavoitteena on arvioida Länsi-Euroopan taloudellisen integraation vaikutuksia kilpailupolitiikkaan ja määrähinnoittelun sääntelyyn Suomessa.
Määrähinnoittelulla tarkoitetaan jälleenmyyntihinnan määräämistä eri tuotanto- ja jakeluportaalla olevien elinkeinonharjoittajien välisessä vertikaalisessa sopimussuhteessa. Tutkielmassa tarkasteltujen kilpailulakien tarkoituksena on ollut taloudellisen kilpailun edistäminen ja jälleenmyyntihinnan määräämisestä aiheutuviin vahingollisiin vaikutuksiin puuttuminen. Tutkielman tavoitteena onkin selvittää, miten määrähinnoitteluun kilpailunrajoitusilmiönä on suhtauduttu, ja millaista määrähintajärjestelmien kilpailuoikeudellinen kohtelu on tosiasiassa ollut. Tutkimusote on oikeushistoriallinen. Tutkielman lähdeaineisto koostuu virallislähteistä, oikeus- ja taloustieteen kirjallisuudesta sekä poliittisen historian kirjallisuudesta. Määrähinnoittelua kilpailunrajoitusilmiönä tarkastellaan kunkin aikakauden talouspoliittisten suuntausten sekä Länsi-Euroopan taloudellisen integraation valossa.
Tutkielma osoittaa, ettei kansallisella kilpailulainsäädännöllä ole luotu liberaalin markkinatalouden edellyttämiä kilpailuolosuhteita. Taloudellisen kilpailun kannalta keskeiset vapaa hinnanmuodostus ja elinkeinotoiminnan vapaus eivät ole toteutuneet, ja kilpailupolitiikan vaikuttavuus on ollut käytännössä varsin näennäistä. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä onkin se, että vientiteollisuuden tarpeiden priorisoiminen, kilpailuoikeudellisen asiantuntemuksen puute ja käsitys määrähinnoittelun vahingollisuudesta kilpailunrajoitusilmiönä ovat keskeisesti vaikuttaneet siihen, ettei jälleenmyyntihinnan määräämiseen vertikaalisessa sopimussuhteessa ole puututtu. Tutkielmassa esitellyn lainvalmisteluaineiston ja poliittisen historian kirjallisuuden perusteella voidaan lisäksi todeta, että kilpailulainsäädännön kehittyminen on tapahtunut pitkälti Länsi-Euroopan taloudellisesta integraatiosta johtuvan ulkoisen paineen takia.
Määrähinnoittelulla tarkoitetaan jälleenmyyntihinnan määräämistä eri tuotanto- ja jakeluportaalla olevien elinkeinonharjoittajien välisessä vertikaalisessa sopimussuhteessa. Tutkielmassa tarkasteltujen kilpailulakien tarkoituksena on ollut taloudellisen kilpailun edistäminen ja jälleenmyyntihinnan määräämisestä aiheutuviin vahingollisiin vaikutuksiin puuttuminen. Tutkielman tavoitteena onkin selvittää, miten määrähinnoitteluun kilpailunrajoitusilmiönä on suhtauduttu, ja millaista määrähintajärjestelmien kilpailuoikeudellinen kohtelu on tosiasiassa ollut. Tutkimusote on oikeushistoriallinen. Tutkielman lähdeaineisto koostuu virallislähteistä, oikeus- ja taloustieteen kirjallisuudesta sekä poliittisen historian kirjallisuudesta. Määrähinnoittelua kilpailunrajoitusilmiönä tarkastellaan kunkin aikakauden talouspoliittisten suuntausten sekä Länsi-Euroopan taloudellisen integraation valossa.
Tutkielma osoittaa, ettei kansallisella kilpailulainsäädännöllä ole luotu liberaalin markkinatalouden edellyttämiä kilpailuolosuhteita. Taloudellisen kilpailun kannalta keskeiset vapaa hinnanmuodostus ja elinkeinotoiminnan vapaus eivät ole toteutuneet, ja kilpailupolitiikan vaikuttavuus on ollut käytännössä varsin näennäistä. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä onkin se, että vientiteollisuuden tarpeiden priorisoiminen, kilpailuoikeudellisen asiantuntemuksen puute ja käsitys määrähinnoittelun vahingollisuudesta kilpailunrajoitusilmiönä ovat keskeisesti vaikuttaneet siihen, ettei jälleenmyyntihinnan määräämiseen vertikaalisessa sopimussuhteessa ole puututtu. Tutkielmassa esitellyn lainvalmisteluaineiston ja poliittisen historian kirjallisuuden perusteella voidaan lisäksi todeta, että kilpailulainsäädännön kehittyminen on tapahtunut pitkälti Länsi-Euroopan taloudellisesta integraatiosta johtuvan ulkoisen paineen takia.