Testamentit perintöverosuunnittelun välineenä
Herrainsilta, Elisa (2021-03-03)
Testamentit perintöverosuunnittelun välineenä
Herrainsilta, Elisa
(03.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103167597
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103167597
Tiivistelmä
Tässä pro gradu – tutkielmassa tutkin perittävän käytössä olevia eri testamenttityyppejä jäämistöverosuunnittelun välineenä. Tutkimusote on oikeusdogmaattinen. Tarkoituksena on esittää systemaattinen kuvaus siitä, millaisia eri testamenttityyppejä perittävällä on käytössään, sekä tutkia ja vertailla minkälaisia rajoituksia ja vaikutuksia siviili- ja vero-oikeus näille asettavat. Vaikka oikeusjärjestyksen sisältämät joustokohdat tarjoavat usein tehokkaita keinoja jäämistöverosuunnittelulle, tulee lisäksi huomioida näihin keinoihin liittyvät rajoitukset ja riskitekijät.
Testamentti on yksi käytetyin jäämistösuunnittelun väline, ja se tarjoaa moninaisia keinoja perintöveron minimoinnille. Testamentti voi sisältää monenlaisia määräyksiä, joiden tarkoitus on järjestellä pesän omaisuus siten, että veroja maksettaisiin mahdollisimman vähän. Testamentti on perittävän tehokkain jäämistöverosuunnittelun väline ja testamentin huolellinen laadinta ja erilaisten testamenttimuotojen sekä -määräysten hyödyntäminen on keskeinen osa onnistuneessa jäämistöverosuunnittelussa. Testamentilla voidaan varautua erilaisiin olosuhteiden muutoksiin, sekä lykätä testamentintekijän tahdonmuodostuksen tarkkaa toteutumista jopa hänen kuolemansa jälkeiseen aikaan.
Testamentti on instrumentti, jonka kautta perinnönjättäjä toteuttaa jäämistöoikeudellista itsemääräämisoikeuttaan, eli testamenttausvapauttaan. Testamenttausvapaus onkin rinnastettu oikeusjärjestyksen perusratkaisuihin, kuten sopimusvapauteen ja omistusoikeuden suojaan, ja saa tätä kautta perusoikeuden statuksen. Perittävän suh-teellista testamenttausvaltaa kuitenkin rajoittavat keskeisesti leskelle ja lakiosaperillisille kuuluvat oikeudet. Perintökaaren sisältämät rajoitukset kaventavat näin testamentin tekijän määräysvaltaa poistamalla osan jäämistöstä testamenttauskompetenssin ulkopuolelle.
Verovelvollisen valinnanvapauteen sisältyy myös oikeus verosuunnitteluun. Verosuunnittelun tulee kuitenkin tapahtua lain sallimissa rajoissa. Testamenttausvapautta rajaavien yksityisoikeudellisten rajoitusten lisäksi tulee jäämistöverosuunnitteluun tähtäävää testamenttia laatiessa huomioida yhtäältä valtion verotusoikeus ja sen mukanaan tuoma säännöstely. Veronkiertonormi on ennen kaikkea kompetenssinormi, joka oikeuttaa soveltamaan yksityisoikeudellisesti päteviin oikeustoimiin verotuksessa muita, kuin sellaisia oikeustoimia koskevia sääntöjä. Vero-oikeus toisinaan siis ohittaa yksityisoikeuden ja tulkitsee oikeustoimia omalla tavallaan. Testamentti sivuutetaan verotuksessa kuitenkin ainoastaan poikkeustilanteissa, ja veronkiertonormiston soveltamiskynnys perittävän tekemissä kuolemaan liittyvissä oikeustoimissa on korkealla. Kuolema ja veronkierto kytkeytyvät toisiinsa ainoastaan aivan poikkeuksellisissa tilanteissa.
Testamentti on yksi käytetyin jäämistösuunnittelun väline, ja se tarjoaa moninaisia keinoja perintöveron minimoinnille. Testamentti voi sisältää monenlaisia määräyksiä, joiden tarkoitus on järjestellä pesän omaisuus siten, että veroja maksettaisiin mahdollisimman vähän. Testamentti on perittävän tehokkain jäämistöverosuunnittelun väline ja testamentin huolellinen laadinta ja erilaisten testamenttimuotojen sekä -määräysten hyödyntäminen on keskeinen osa onnistuneessa jäämistöverosuunnittelussa. Testamentilla voidaan varautua erilaisiin olosuhteiden muutoksiin, sekä lykätä testamentintekijän tahdonmuodostuksen tarkkaa toteutumista jopa hänen kuolemansa jälkeiseen aikaan.
Testamentti on instrumentti, jonka kautta perinnönjättäjä toteuttaa jäämistöoikeudellista itsemääräämisoikeuttaan, eli testamenttausvapauttaan. Testamenttausvapaus onkin rinnastettu oikeusjärjestyksen perusratkaisuihin, kuten sopimusvapauteen ja omistusoikeuden suojaan, ja saa tätä kautta perusoikeuden statuksen. Perittävän suh-teellista testamenttausvaltaa kuitenkin rajoittavat keskeisesti leskelle ja lakiosaperillisille kuuluvat oikeudet. Perintökaaren sisältämät rajoitukset kaventavat näin testamentin tekijän määräysvaltaa poistamalla osan jäämistöstä testamenttauskompetenssin ulkopuolelle.
Verovelvollisen valinnanvapauteen sisältyy myös oikeus verosuunnitteluun. Verosuunnittelun tulee kuitenkin tapahtua lain sallimissa rajoissa. Testamenttausvapautta rajaavien yksityisoikeudellisten rajoitusten lisäksi tulee jäämistöverosuunnitteluun tähtäävää testamenttia laatiessa huomioida yhtäältä valtion verotusoikeus ja sen mukanaan tuoma säännöstely. Veronkiertonormi on ennen kaikkea kompetenssinormi, joka oikeuttaa soveltamaan yksityisoikeudellisesti päteviin oikeustoimiin verotuksessa muita, kuin sellaisia oikeustoimia koskevia sääntöjä. Vero-oikeus toisinaan siis ohittaa yksityisoikeuden ja tulkitsee oikeustoimia omalla tavallaan. Testamentti sivuutetaan verotuksessa kuitenkin ainoastaan poikkeustilanteissa, ja veronkiertonormiston soveltamiskynnys perittävän tekemissä kuolemaan liittyvissä oikeustoimissa on korkealla. Kuolema ja veronkierto kytkeytyvät toisiinsa ainoastaan aivan poikkeuksellisissa tilanteissa.