Kielinuppu-menetelmä varhaiskasvatuksen ammattilaisten käytössä : "Mä ole semne Kiälinuppu-fani nyt."
Borm, Katri; Goncalves, Sarah (2021-02-09)
Kielinuppu-menetelmä varhaiskasvatuksen ammattilaisten käytössä : "Mä ole semne Kiälinuppu-fani nyt."
(09.02.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103167598
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103167598
Tiivistelmä
Tavoitteet. Tutkimuksessa selvitettiin, miten Kielinuppu-menetelmä tuki lasten suomen kielen oppimista varhaiskasvatuksen moniammatillisen henkilöstön kokemana. Kohderyhmänä olivat menetelmää käyttäneet varhaiskasvatuksen opettajat ja sosionomit, varhaiskasvatuksen lastenhoitajat, varhaiskasvatuksen erityisopettajat, S2-opettajat varhaiskasvatuksessa sekä puheterapeutit. Tavoitteena oli saada käytännönläheistä tietoa menetelmän arvioinnin ja kehittämisen tueksi.
Menetelmät. Kielinuppu-menetelmää on kehitetty ja tutkittu kasvatustieteellisenä design-tutkimuksena sykleissä. Tässä pro gradu –tutkielmassa keskitytään erityisesti design-tutkimuksen neljännen, eli Kielinuppu-menetelmää arvioivan syklin tutkimusvaiheeseen. Tutkimusaineisto koostui kyselyaineistosta (n=164), neljän Kielinuppu-tuokioita havainnoineen varhaiskasvatuksen opettajan haastatteluista sekä tuokioiden toteuttajan omista havainnoista. Aineisto analysoitiin käyttäen määrällisiä ja laadullisia menetelmiä.
Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan käyttäjät arvioivat Kielinuppu-menetelmän sopivan kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille, mutta erityisesti suomea toisena kielenä opetteleville, sekä lapsille, joilla on haasteita kielenkehityksessä. Kielinuppu-tuokioissa oli tärkeää rutiinit, runsas toistojen määrä, osallisuuden toteutuminen, toiminnan monipuolisuus sekä toimivat ryhmäjaot- ja koot.
Tutkittavat havaitsivat lasten sanaston, nimeämisen, sanojen hahmottamisen ja tuottamisen, tavuttamisen, lauserakenteiden, käsitteiden, äännerakenteiden, yhdessä tekemisen, vuorovaikutuksen sekä osallisuuden kehittymistä. Eniten Kielinuppu-laulujen oli havaittu tukevan sanaston kasvua, yhteiseen toimintaan osallistumista sekä motivaatiota kielen oppimiseen.
Tulosten mukaan Kielinuppu-menetelmä arvioitiin monipuoliseksi, helpoksi ja konkreettiseksi, ja sen todettiin sopivan myös etäopetuksen välineeksi sekä kotien ja varhaiskasvatuksen yhteiseksi työkaluksi. Tärkeimmät syyt laulujen käyttämiselle olivat toistojen määrä, laulujen helppo saatavuus sekä aiheiden sopivuus lasten arkeen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkittavien mukaan Kielinuppu-menetelmä tukee lasten suomen kielen oppimista monipuolisesti. Menetelmällä nähdään olevan myös muita laaja-alaisempia pedagogisia ulottuvuuksia. Kehittämistyössä oleellista onkin huomioida kokonaisvaltaisen oppimisen näkökulma.
Menetelmät. Kielinuppu-menetelmää on kehitetty ja tutkittu kasvatustieteellisenä design-tutkimuksena sykleissä. Tässä pro gradu –tutkielmassa keskitytään erityisesti design-tutkimuksen neljännen, eli Kielinuppu-menetelmää arvioivan syklin tutkimusvaiheeseen. Tutkimusaineisto koostui kyselyaineistosta (n=164), neljän Kielinuppu-tuokioita havainnoineen varhaiskasvatuksen opettajan haastatteluista sekä tuokioiden toteuttajan omista havainnoista. Aineisto analysoitiin käyttäen määrällisiä ja laadullisia menetelmiä.
Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan käyttäjät arvioivat Kielinuppu-menetelmän sopivan kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille, mutta erityisesti suomea toisena kielenä opetteleville, sekä lapsille, joilla on haasteita kielenkehityksessä. Kielinuppu-tuokioissa oli tärkeää rutiinit, runsas toistojen määrä, osallisuuden toteutuminen, toiminnan monipuolisuus sekä toimivat ryhmäjaot- ja koot.
Tutkittavat havaitsivat lasten sanaston, nimeämisen, sanojen hahmottamisen ja tuottamisen, tavuttamisen, lauserakenteiden, käsitteiden, äännerakenteiden, yhdessä tekemisen, vuorovaikutuksen sekä osallisuuden kehittymistä. Eniten Kielinuppu-laulujen oli havaittu tukevan sanaston kasvua, yhteiseen toimintaan osallistumista sekä motivaatiota kielen oppimiseen.
Tulosten mukaan Kielinuppu-menetelmä arvioitiin monipuoliseksi, helpoksi ja konkreettiseksi, ja sen todettiin sopivan myös etäopetuksen välineeksi sekä kotien ja varhaiskasvatuksen yhteiseksi työkaluksi. Tärkeimmät syyt laulujen käyttämiselle olivat toistojen määrä, laulujen helppo saatavuus sekä aiheiden sopivuus lasten arkeen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkittavien mukaan Kielinuppu-menetelmä tukee lasten suomen kielen oppimista monipuolisesti. Menetelmällä nähdään olevan myös muita laaja-alaisempia pedagogisia ulottuvuuksia. Kehittämistyössä oleellista onkin huomioida kokonaisvaltaisen oppimisen näkökulma.