Spontaani huomion kiinnittäminen lukumääriin ja sen yhteys laskemisen ja aritmeettisiin taitoihin
Issakainen, Johanna (2021-03-01)
Spontaani huomion kiinnittäminen lukumääriin ja sen yhteys laskemisen ja aritmeettisiin taitoihin
Issakainen, Johanna
(01.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103167602
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103167602
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida, missä määrin esiopetusikäiset lapset kiinnittävät spontaanista
huomiota lukumääriin (SFON) sekä missä määrin SFON-tendenssi on yhteydessä heidän laskemisen
ja aritmeettisiin taitoihin. SFON-tendenssi, laskemisen taito ja aritmeettiset taidot kuuluvat varhaisiin
matemaattisiin taitoihin. SFON-tendenssillä tarkoitetaan lapsen spontaania taipumusta kiinnittää
huomiota ympäristössä oleviin lukumääriin. Laskemisen taidot sisältävät lukujonotaidon,
lukumäärän laskemisen taidon sekä numerosymbolien hallinnan. Aritmeettisilla perustaidoilla
tarkoitetaan yhteen- ja vähennyslaskujen ratkaisemista, joiden kehitys alkaa jo ennen esiopetusikää.
Lasten SFON-tendenssiä arvioitiin kahdella eri tehtävällä ja laskemisen sekä aritmeettisia taitoja
arvioitiin neljällä tehtävällä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, missä määrin lapsen ikä ja sukupuoli
ovat yhteydessä SFON-tendenssiin, laskemisen ja aritmeettisiin taitoihin. Tutkimukseen osallistui 30
vuonna 2014 syntynyttä lasta, jotka aloittivat esiopetuksen syksyllä 2020. Tutkija keräsi
tutkimusaineiston kahdesta eri esikoulusta.
Tutkimuksen tuloksen perusteella havaittiin yksilöllisiä eroja lasten välillä sen suhteen, missä määrin
he kiinnittivät spontaanista huomiota lukumääriin. Tulokset osoittivat, että SFON-tehtävät eivät
tuottaneet yhdenmukaista tietoa lasten huomion kiinnittämisestä lukumääriin. Toisin sanoen lapsen
kiinnittäessä huomiota lukumääriin toisessa tehtävässä, ei hän välttämättä kiinnittänyt huomiota
lukumääriin toisessa tehtävässä. Tutkimuksessa havaittiin, että SFON-tendenssin yhteys lasten
laskemisen ja aritmeettisiin taitoihin oli riippuvainen siitä, oliko kyseessä muistikorttipeli- vai
kuvasta kertominen -tehtävä. Muistikorttipelitehtävä oli yhteydessä lasten numerosymboli-,
lukujono- ja aritmeettisiin taitoihin. Kuvasta kertominen -tehtävä vaikutti negatiivisesti lasten
numerosymboli- ja aritmeettisiin taitoihin. SFON-tendenssi ei ollut yhteydessä lasten esineiden
laskutaitoon. Tutkimuksessa havaittiin, että lasten sukupuoli ja ikä ei ollut yhteydessä heidän
suoriutumiseensa eri matemaattisissa tehtävissä.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu lapsen saavan enemmän harjoittelua matemaattisia taitoja
varten, jos hän kiinnittää spontaanisti useammin huomiota ympäristössä oleviin lukumääriin. On
myös havaittu, että aikuisen tuella on tärkeä merkitys SFON-tendenssin ja muiden matemaattisten
taitojen kehitykselle. Sen vuoksi esiopetuksessa olisikin tärkeää arvioida lapsen SFON-tendenssiä ja
matemaattista osaamista, jotta myöhempiä oppimisvaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä varhaisen tuen
avulla. Tutkimus antaa varhaiskasvatuksen opettajille tärkeää tietoa lasten varhaisten matemaattisten
taitojen kehityksestä sekä SFON-tendenssin yhteydestä muihin matemaattisiin taitoihin.
huomiota lukumääriin (SFON) sekä missä määrin SFON-tendenssi on yhteydessä heidän laskemisen
ja aritmeettisiin taitoihin. SFON-tendenssi, laskemisen taito ja aritmeettiset taidot kuuluvat varhaisiin
matemaattisiin taitoihin. SFON-tendenssillä tarkoitetaan lapsen spontaania taipumusta kiinnittää
huomiota ympäristössä oleviin lukumääriin. Laskemisen taidot sisältävät lukujonotaidon,
lukumäärän laskemisen taidon sekä numerosymbolien hallinnan. Aritmeettisilla perustaidoilla
tarkoitetaan yhteen- ja vähennyslaskujen ratkaisemista, joiden kehitys alkaa jo ennen esiopetusikää.
Lasten SFON-tendenssiä arvioitiin kahdella eri tehtävällä ja laskemisen sekä aritmeettisia taitoja
arvioitiin neljällä tehtävällä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, missä määrin lapsen ikä ja sukupuoli
ovat yhteydessä SFON-tendenssiin, laskemisen ja aritmeettisiin taitoihin. Tutkimukseen osallistui 30
vuonna 2014 syntynyttä lasta, jotka aloittivat esiopetuksen syksyllä 2020. Tutkija keräsi
tutkimusaineiston kahdesta eri esikoulusta.
Tutkimuksen tuloksen perusteella havaittiin yksilöllisiä eroja lasten välillä sen suhteen, missä määrin
he kiinnittivät spontaanista huomiota lukumääriin. Tulokset osoittivat, että SFON-tehtävät eivät
tuottaneet yhdenmukaista tietoa lasten huomion kiinnittämisestä lukumääriin. Toisin sanoen lapsen
kiinnittäessä huomiota lukumääriin toisessa tehtävässä, ei hän välttämättä kiinnittänyt huomiota
lukumääriin toisessa tehtävässä. Tutkimuksessa havaittiin, että SFON-tendenssin yhteys lasten
laskemisen ja aritmeettisiin taitoihin oli riippuvainen siitä, oliko kyseessä muistikorttipeli- vai
kuvasta kertominen -tehtävä. Muistikorttipelitehtävä oli yhteydessä lasten numerosymboli-,
lukujono- ja aritmeettisiin taitoihin. Kuvasta kertominen -tehtävä vaikutti negatiivisesti lasten
numerosymboli- ja aritmeettisiin taitoihin. SFON-tendenssi ei ollut yhteydessä lasten esineiden
laskutaitoon. Tutkimuksessa havaittiin, että lasten sukupuoli ja ikä ei ollut yhteydessä heidän
suoriutumiseensa eri matemaattisissa tehtävissä.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu lapsen saavan enemmän harjoittelua matemaattisia taitoja
varten, jos hän kiinnittää spontaanisti useammin huomiota ympäristössä oleviin lukumääriin. On
myös havaittu, että aikuisen tuella on tärkeä merkitys SFON-tendenssin ja muiden matemaattisten
taitojen kehitykselle. Sen vuoksi esiopetuksessa olisikin tärkeää arvioida lapsen SFON-tendenssiä ja
matemaattista osaamista, jotta myöhempiä oppimisvaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä varhaisen tuen
avulla. Tutkimus antaa varhaiskasvatuksen opettajille tärkeää tietoa lasten varhaisten matemaattisten
taitojen kehityksestä sekä SFON-tendenssin yhteydestä muihin matemaattisiin taitoihin.