”Kyllähän jokaisella lapsella on omia ’erityiskykyjä’ missä ne on tosi hyviä.” - Huoltajien näkemyksiä autisminkirjon lasten erityiskyvyistä ja erityisistä mielenkiinnonkohteista

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää huoltajien näkökulmasta autisminkirjon lasten erityismielenkiinnonkohteiden ja erityiskykyjen esiintyvyyttä, ilmenemismuotoa sekä niiden vaikutusta lasten ja samalla koko perheen ja lähipiirin arkeen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan huoltajien mielipiteitä siitä, millaisena he itse näkevät ja kokevat rajanvedon autisminkirjoon liittyvien erityisten mielenkiinnonkohteiden sekä erityiskykyjen välille. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää autisminkirjoisen lapsen huoltajaa. Haastattelun avulla pyrittiin saamaan yleiskuvaa lapsen haasteista, vahvuuksista sekä arjesta niin koulussa kuin kotonakin. Samalla pyrittiin ymmärtämään huoltajien näkökulmaa arjen haastavuudesta ja rasittavuudesta, mutta myös positiivisista puolista. Analyysin perusteella aineisto jaettiin ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä kolmeen osaan: erityisiin mielenkiinnonkohteisiin, erityiskykyihin sekä erityislahjakkuuteen. Tutkimuksen tuloksista selviää, että erityisiä mielenkiinnonkohteita esiintyy runsaasti aineiston jokaisella lapsella. Mielenkiinnonkohteet vaihtelevat laajasti aina eri kulttuureista tekniikkaan, luontoon ja kulkuvälineisiin. Myös erityiskykyjä esiintyi usealla lapsella esimerkiksi muistin, kielitaidon tai suuntavaiston saralla. Aineistossa kahdella esiintyi selvää erityislahjakkuutta matematiikassa sekä lukemaan oppimisessa. Erityismielenkiinnonkohteiden ja erityiskykyjen katsottiin aiheuttavan huoltajille etenkin ajallisia haasteita. Arki on monesti sujumatonta, sillä lapsi jumittuu eri tilanteisiin ja unohtaa muun maailman ympäriltään. Kuitenkin osa huoltajista koki niiden myös rikastuttavan perheen arkea. Erityisten mielenkiinnonkohteiden ja erityiskykyjen välinen rajanveto osoittautui niin tutkijalle itselleen kuin myös huoltajille vaikeaksi määriteltäväksi, eikä yhteneväiseen mielipiteeseen päästy. Huoltajia mietityttää muun muassa erityisyyden mukana tuoma leimautuminen, mutta toisaalta he haluavat korostaa lapsen positiivisia puolia ja vahvuuksia.