LASTENNEUVOLAN JA KOULUTERVEYDENHUOLLON KUULOSEULONTOJEN TOTEUTUMINEN TURUN TERVEYDENHUOLLOSSA
Neuvonen, Leena-Maria (2021-02-22)
LASTENNEUVOLAN JA KOULUTERVEYDENHUOLLON KUULOSEULONTOJEN TOTEUTUMINEN TURUN TERVEYDENHUOLLOSSA
(22.02.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103248226
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103248226
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten nykyisen kuuloseulonnan toteutumista ja kattavuutta Turun kaupungin lastenneuvoloissa sekä kouluterveydenhuollossa. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa sitä, miten neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa saatuihin poikkeaviin kuuloseulontalöydöksiin on reagoitu.
Tutkimusaineisto käsitti Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 27.9.2007-10.2.2008 syntyneistä lapsista ne, joille oli suoritettu 6–12 kuukauden ja 4–6 vuoden iässä neuvolatarkastukset sekä 1.–2. luokalla kouluterveystarkastus Turun neuvoloissa/kouluterveydenhuollossa (n = 392). Potilastietojärjestelmästä kerättiin tulokset 6–12 kuukauden iässä tehdystä horisontaalisen paikantamisvasteen tutkimuksesta sekä neljän vuoden ja viiden vuoden iässä neuvolassa sekä 1.–2. luokalla kouluterveydenhuollossa tehtyjen audiometritutkimusten tulokset. Lisäksi kerättiin mahdollisesti kuuden vuoden iässä sekä koulussa 1.–2. luokan ja 8. luokan välillä tehtyjen audiometritutkimusten lukumäärä.
Tämän tutkimuksen aineistossa horisontaalinen paikantamisvaste tutkittiin 6–12 kuukauden iässä 95 % tutkimuksen lapsista. Neljän vuoden iässä kuuloseulonta audiometrilla toteutui 4 % ja viiden vuoden iässä 89 % tutkimuksen lapsista. Kouluterveydenhuollossa 1.–2. luokalla kuuloseulonta toteutui 93 % tutkimuksen lapsista. Viisivuotistutkimuksessa 10 % ja 1.–2. luokan tutkimuksessa 7 % tutkimuksen lapsista tutkimus jäi lopulta kokonaan toteutumatta eli sitä ei tehty neuvolassa, eikä ollut mainintaa, että kuuloa olisi tutkittu minkään muunkaan tahon toimesta kyseisessä iässä. Kuuloseulonta ei aina toteutunut täysin THL:n ohjeistuksen mukaisesti, vaan joissakin tapauksissa oli osa THL:n menetelmäkäsikirjan mukaisista taajuuksista jäänyt tutkimatta tai jokin tutkittu taajuus ei ollut kuulunut 20 dB seulontatasolla, mutta tulos oli tästä huolimatta merkitty normaaliksi. Poikkeaviin kuuloseulontatuloksiin oli reagoitu pääasiassa asianmukaisesti eli sovittu uusintatutkimus tai lähetetty lapsi jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon.
Johtopäätöksenä on, että tämän tutkimuksen mukaan selvästi suurimmalle osalle lapsista suoritetaan kuuloseulonnat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa THL:n suosituksen mukaisesti ja poikkeaviin tuloksiin reagoidaan asianmukaisesti. Toisaalta kuitenkin viisivuotistutkimuksessa 10 % ja 1.-2. luokan tutkimuksessa 7 % tutkimus jäi kyseisessä iässä tekemättä.
Tutkimusaineisto käsitti Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 27.9.2007-10.2.2008 syntyneistä lapsista ne, joille oli suoritettu 6–12 kuukauden ja 4–6 vuoden iässä neuvolatarkastukset sekä 1.–2. luokalla kouluterveystarkastus Turun neuvoloissa/kouluterveydenhuollossa (n = 392). Potilastietojärjestelmästä kerättiin tulokset 6–12 kuukauden iässä tehdystä horisontaalisen paikantamisvasteen tutkimuksesta sekä neljän vuoden ja viiden vuoden iässä neuvolassa sekä 1.–2. luokalla kouluterveydenhuollossa tehtyjen audiometritutkimusten tulokset. Lisäksi kerättiin mahdollisesti kuuden vuoden iässä sekä koulussa 1.–2. luokan ja 8. luokan välillä tehtyjen audiometritutkimusten lukumäärä.
Tämän tutkimuksen aineistossa horisontaalinen paikantamisvaste tutkittiin 6–12 kuukauden iässä 95 % tutkimuksen lapsista. Neljän vuoden iässä kuuloseulonta audiometrilla toteutui 4 % ja viiden vuoden iässä 89 % tutkimuksen lapsista. Kouluterveydenhuollossa 1.–2. luokalla kuuloseulonta toteutui 93 % tutkimuksen lapsista. Viisivuotistutkimuksessa 10 % ja 1.–2. luokan tutkimuksessa 7 % tutkimuksen lapsista tutkimus jäi lopulta kokonaan toteutumatta eli sitä ei tehty neuvolassa, eikä ollut mainintaa, että kuuloa olisi tutkittu minkään muunkaan tahon toimesta kyseisessä iässä. Kuuloseulonta ei aina toteutunut täysin THL:n ohjeistuksen mukaisesti, vaan joissakin tapauksissa oli osa THL:n menetelmäkäsikirjan mukaisista taajuuksista jäänyt tutkimatta tai jokin tutkittu taajuus ei ollut kuulunut 20 dB seulontatasolla, mutta tulos oli tästä huolimatta merkitty normaaliksi. Poikkeaviin kuuloseulontatuloksiin oli reagoitu pääasiassa asianmukaisesti eli sovittu uusintatutkimus tai lähetetty lapsi jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon.
Johtopäätöksenä on, että tämän tutkimuksen mukaan selvästi suurimmalle osalle lapsista suoritetaan kuuloseulonnat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa THL:n suosituksen mukaisesti ja poikkeaviin tuloksiin reagoidaan asianmukaisesti. Toisaalta kuitenkin viisivuotistutkimuksessa 10 % ja 1.-2. luokan tutkimuksessa 7 % tutkimus jäi kyseisessä iässä tekemättä.