Tupakointistatuksen yhteys äidin hyvinvointiin alkuraskaudessa
Marjunen, Essi (2021-03-10)
Tupakointistatuksen yhteys äidin hyvinvointiin alkuraskaudessa
(10.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103258483
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103258483
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten ennen raskautta tupakoinnin lopettaneet ja tupakointia raskauden aikana jatkaneet äidit eroavat toisistaan sekä tupakoimattomista äideistä alkuraskaudessa. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, onko äidin tupakointistatus yhteydessä äidin hyvinvointiin alkuraskaudessa. Käsittelen myös lyhyesti kirjallisuuskatsauksessani raskaudenaikaisen tupakoinnin yleisyyttä ja vaikutuksia. Syventävien opintojen opinnäytetyöni on tehty osana Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän äitiys- ja lastenneuvolatutkimusta (KESÄLATU).
Opinnäytetyössä käytetään aineistona KESÄLATU-tutkimuksessa kerättyä dataa äidin alkuraskauden kyselyistä sisältäen taustatieto-, mieliala- (EPDS), elämänlaatu- (EuroHIS- 8) sekä ahdistuneisuuskyselyt (PASS). Tutkimuskohortti on kerätty 1.9.2016-31.12.2019 välisenä aikana Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän (KSTHKY) äitiysneuvolaan raskauden ensimmäiselle käynnille tulevista perheistä. Tähän tutkimukseen osallistui 217 raskaana olevaa alkuraskauden kyselyn täyttänyttä naista.
Tutkimuksessa havaittiin, että yllättävän moni lopettaa tupakoinnin jo ennen raskautta. Joka kolmas tutkittava äiti tupakoi raskautta edeltävän vuoden aikana ja heistä noin puolet lopetti tupakoinnin ennen raskautta. Tutkittavista 38 (17,5 %) oli lopettanut tupakoinnin ennen raskautta, 32 (14,7 %) jatkoi tupakointia ja 147 (67,7 %) ei tupakoinut. Tupakoinnin ennen raskautta lopettaneista merkitsevästi suurempi osa oli suunnitellut raskauden tupakointia jatkaneisiin verrattuna. Kuitenkin suurin osa tupakoineista oli myös suunnitellut raskauden ja lisäksi jatkanut alkoholin käyttöä, kunnes raskaustesti oli positiivinen. Tutkimuksessa ei löydetty merkitseviä eroja raskauden aikana tupakoimattomien, tupakoivien ja tupakoinnin ennen raskautta lopettaneiden naisten välillä masentuneisuuden, ahdistuneisuuden tai koetun elämänlaadun suhteen. Tutkimuksen tulokset puhuvan kuitenkin sen puolesta, että keinoja naisten tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi jo raskauden suunnitteluvaiheessa kaivataan yhä.
Opinnäytetyössä käytetään aineistona KESÄLATU-tutkimuksessa kerättyä dataa äidin alkuraskauden kyselyistä sisältäen taustatieto-, mieliala- (EPDS), elämänlaatu- (EuroHIS- 8) sekä ahdistuneisuuskyselyt (PASS). Tutkimuskohortti on kerätty 1.9.2016-31.12.2019 välisenä aikana Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän (KSTHKY) äitiysneuvolaan raskauden ensimmäiselle käynnille tulevista perheistä. Tähän tutkimukseen osallistui 217 raskaana olevaa alkuraskauden kyselyn täyttänyttä naista.
Tutkimuksessa havaittiin, että yllättävän moni lopettaa tupakoinnin jo ennen raskautta. Joka kolmas tutkittava äiti tupakoi raskautta edeltävän vuoden aikana ja heistä noin puolet lopetti tupakoinnin ennen raskautta. Tutkittavista 38 (17,5 %) oli lopettanut tupakoinnin ennen raskautta, 32 (14,7 %) jatkoi tupakointia ja 147 (67,7 %) ei tupakoinut. Tupakoinnin ennen raskautta lopettaneista merkitsevästi suurempi osa oli suunnitellut raskauden tupakointia jatkaneisiin verrattuna. Kuitenkin suurin osa tupakoineista oli myös suunnitellut raskauden ja lisäksi jatkanut alkoholin käyttöä, kunnes raskaustesti oli positiivinen. Tutkimuksessa ei löydetty merkitseviä eroja raskauden aikana tupakoimattomien, tupakoivien ja tupakoinnin ennen raskautta lopettaneiden naisten välillä masentuneisuuden, ahdistuneisuuden tai koetun elämänlaadun suhteen. Tutkimuksen tulokset puhuvan kuitenkin sen puolesta, että keinoja naisten tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi jo raskauden suunnitteluvaiheessa kaivataan yhä.