Pakolaisuhka Unkarin rajoilla: Siirtolaiskriisi rajaturvallisuuskysymyksenä pääministeri Viktor Orbánin viestinnässä syyskuussa 2015.
Siljanen, Samuel (2021-02-26)
Pakolaisuhka Unkarin rajoilla: Siirtolaiskriisi rajaturvallisuuskysymyksenä pääministeri Viktor Orbánin viestinnässä syyskuussa 2015.
(26.02.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104019297
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104019297
Tiivistelmä
Pro gradu–tutkielma tarkastelee, millä tavoin Unkarin pääministeri Viktor Orbán rajaturvallistaa siirtolaiskriisiä syyskuun 2015 aikaisessa viestinnässään. Vuonna 2015 Eurooppaan suuntautui suurin määrä pakolaisia sitten toisen maailmansodan. Tapahtumat Unkarissa syyskuussa 2015 osoittavat, että Unkarin hallitus toimeenpani poikkeuksellisia rajaturvallisuustoimia vastauksenaan kriisiin. Rajaturvallistamisen tutkiminen on tärkeää, sillä Euroopan kohdatessa kriisejä huomio kiinnittyy poliittisessa keskustelussa edelleen ihmisten liikkumiseen rajojen yli, fyysisiin rajoihin ja niiden turvaamiseen.
Tutkielmassa Orbánin viestintää lähestytään konstruktiivisesta näkökulmasta. Turvallistamisteoria muodostaa tutkielman keskeisen teoreettisen viitekehyksen. Empiirinen aineisto muodostuu Unkarin pääministerin kanslian virallisista julkaisuista syyskuussa 2015. Aineistoa analysoidaan kehysanalyysia hyödyntäen.
Tutkielman tulokset osoittavat, että Orbán kehystää siirtolaiskriisiä rajaturvallisuuskysymyksenä liittämällä kriisin Unkarin ja Euroopan rajoihin sekä esittämällä rajojen turvaamisen prioriteettina hallitsemattoman laittoman maahantulon ja Euroopan islamisaation uhkien torjunnassa. Orbánin rajaturvallistamispuhetta luonnehtivat nationalistinen täyspopulistinen retoriikka ja siirtolaisten toiseuden ja uhkaavuuden korostaminen. Hallinnan menetyksen narratiivi sekä Schengen-järjestelmään vetoaminen toimivat voimakkaina oikeutusperusteina poikkeustoimille.
Orbánin rajaturvallistamispuhe ilmentää konservatiivista valtio- ja turvallisuuskeskeistä näkemystä rajoista. Rajat näyttäytyvät keskeisinä kansallisvaltiojärjestelmän ja identiteettirajojen ylläpitäjinä ja fyysisinä hallinnan paikkoina. Rajaturvallisuus määrittyy ensisijaisesti kyvyksi torjua ulkoisia uhkia ja hallita liikkuvuutta.
Tutkielma lisää tietoa rajaturvallistamisesta, mikä on tärkeää, sillä rajaturvallistaminen näyttää yleistyneen Euroopassa ja sen vaarana on, että turvallistaminen voi marginalisoida kohteena olevan ilmiön vaihtoehtoisia jäsennystapoja. Rajaturvallistamisen tutkiminen luo edellytyksiä sen tunnistamiseen ja kyseenalaistamiseen poliittista viestintää tarkastellessa.
Tutkielma nostaa esille mahdollisina jatkotutkimusaiheina mm. EU:n jäsenvaltioiden päämiesten viestinnän tutkimisen siirtolaiskriisin aikana sekä Orbánin viestinnän tarkastelun pidemmällä aikavälillä.
Tutkielmassa Orbánin viestintää lähestytään konstruktiivisesta näkökulmasta. Turvallistamisteoria muodostaa tutkielman keskeisen teoreettisen viitekehyksen. Empiirinen aineisto muodostuu Unkarin pääministerin kanslian virallisista julkaisuista syyskuussa 2015. Aineistoa analysoidaan kehysanalyysia hyödyntäen.
Tutkielman tulokset osoittavat, että Orbán kehystää siirtolaiskriisiä rajaturvallisuuskysymyksenä liittämällä kriisin Unkarin ja Euroopan rajoihin sekä esittämällä rajojen turvaamisen prioriteettina hallitsemattoman laittoman maahantulon ja Euroopan islamisaation uhkien torjunnassa. Orbánin rajaturvallistamispuhetta luonnehtivat nationalistinen täyspopulistinen retoriikka ja siirtolaisten toiseuden ja uhkaavuuden korostaminen. Hallinnan menetyksen narratiivi sekä Schengen-järjestelmään vetoaminen toimivat voimakkaina oikeutusperusteina poikkeustoimille.
Orbánin rajaturvallistamispuhe ilmentää konservatiivista valtio- ja turvallisuuskeskeistä näkemystä rajoista. Rajat näyttäytyvät keskeisinä kansallisvaltiojärjestelmän ja identiteettirajojen ylläpitäjinä ja fyysisinä hallinnan paikkoina. Rajaturvallisuus määrittyy ensisijaisesti kyvyksi torjua ulkoisia uhkia ja hallita liikkuvuutta.
Tutkielma lisää tietoa rajaturvallistamisesta, mikä on tärkeää, sillä rajaturvallistaminen näyttää yleistyneen Euroopassa ja sen vaarana on, että turvallistaminen voi marginalisoida kohteena olevan ilmiön vaihtoehtoisia jäsennystapoja. Rajaturvallistamisen tutkiminen luo edellytyksiä sen tunnistamiseen ja kyseenalaistamiseen poliittista viestintää tarkastellessa.
Tutkielma nostaa esille mahdollisina jatkotutkimusaiheina mm. EU:n jäsenvaltioiden päämiesten viestinnän tutkimisen siirtolaiskriisin aikana sekä Orbánin viestinnän tarkastelun pidemmällä aikavälillä.