DIPP-tutkimus: synnynnäisen immuniteetin osuus tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä
Lehtinen, Otto (2021-03-16)
DIPP-tutkimus: synnynnäisen immuniteetin osuus tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä
(16.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104019301
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104019301
Tiivistelmä
Tyypin 1 diabetes (T1D) on autoimmuunitauti, jossa haiman β-solujen tuhoutumisen seurauksena elimistö ei kykene enää tuottamaan insuliinia. T1D:n esiintyvyys ja ilmaantuvuus on kasvussa maailmanlaajuisesti. Sairastuminen T1D:een selittyy osaltaan perintötekijöillä, kuten kudostyyppiantigeenijärjestelmään kuuluvilla HLA-molekyyleillä. T1D:een voimakkaasti assosioituvia haplotyyppejä ovat HLA-DR3-DQ2 sekä HLA-DR4-DQ8.
Syventävien opintojen kirjallisen työni käsittelee tyypin 1 diabeteksen ja synnynnäisen immuniteetin yhteyttä. Työn ensimmäisellä puoliskolla kerron immuniteetista sekä T1D:sta kirjallisuuskatseuksen pohjalta. Toisessa puoliskossa käsittelen suomalaislähtöistä T1D:n ennustamista ja ehkäisemistä tutkivaa DIPP-tutkimusta, joka on alallaan maailman laajin käynnissä oleva tutkimus. DIPP-tutkimukseen liittyen osallistuin kesällä 2017 DIPP-tutkimuksen osatutkimukseen, PAMP-tutkimukseen osallistuvien lapsien verinäytteiden jatkokäsittelyyn. Kyseessä oli kohorttinäytteiden kerääminen. Eristin näytteistä monosyytit, erilaistin ne makrofageiksi ja stimuloin näitä makrofageja erilaisilla PAMP-reagensseilla 4:n ja 24:n tunnin ajan. Stimulaation jälkeen säilöin näytteet myöhempää analysointia varten. Yhden näytteen käsittely kesti kaikkine vaiheineen kokonaisuudessaan noin seitsemän vuorokautta.
Erilaisten virusinfektioiden ja suolistomikrobiomin merkitystä T1D:n synnylle on tutkittu. DIPP-tutkimuksessa on muun muassa havaittu, että tyypin 1 diabetesta sairastavien lapsien ja terveiden lapsien suoliston mikrobiomissa voidaan todeta eroja. Lisäksi on kyetty osoittamaan enterovirusinfektioiden ja ensimmäisten diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden assosiaatio.
Tyypin 1 diabeteksen hoito on kehittynyt merkittävästi, mutta taudin ehkäisemiseen ei ole vielä löydetty keinoja. DIPP-tutkimus onkin tässä suhteessa tärkeä tutkimus, sillä sen avulla toivotaan löytyvän T1D:n riskitekijöitä, joihin jatkossa voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa. PAMP-tutkimus pyrkii selvittämään T1D:n kehittymiseen liittyviä signalointireittejä. Tällaisien signalointireittien löytyminen voisi mahdollistaa kyseisiin reitteihin vaikuttamisen ja siten voitaisiin vaikuttaa myös T1D:n kehittymiseen.
Syventävien opintojen kirjallisen työni käsittelee tyypin 1 diabeteksen ja synnynnäisen immuniteetin yhteyttä. Työn ensimmäisellä puoliskolla kerron immuniteetista sekä T1D:sta kirjallisuuskatseuksen pohjalta. Toisessa puoliskossa käsittelen suomalaislähtöistä T1D:n ennustamista ja ehkäisemistä tutkivaa DIPP-tutkimusta, joka on alallaan maailman laajin käynnissä oleva tutkimus. DIPP-tutkimukseen liittyen osallistuin kesällä 2017 DIPP-tutkimuksen osatutkimukseen, PAMP-tutkimukseen osallistuvien lapsien verinäytteiden jatkokäsittelyyn. Kyseessä oli kohorttinäytteiden kerääminen. Eristin näytteistä monosyytit, erilaistin ne makrofageiksi ja stimuloin näitä makrofageja erilaisilla PAMP-reagensseilla 4:n ja 24:n tunnin ajan. Stimulaation jälkeen säilöin näytteet myöhempää analysointia varten. Yhden näytteen käsittely kesti kaikkine vaiheineen kokonaisuudessaan noin seitsemän vuorokautta.
Erilaisten virusinfektioiden ja suolistomikrobiomin merkitystä T1D:n synnylle on tutkittu. DIPP-tutkimuksessa on muun muassa havaittu, että tyypin 1 diabetesta sairastavien lapsien ja terveiden lapsien suoliston mikrobiomissa voidaan todeta eroja. Lisäksi on kyetty osoittamaan enterovirusinfektioiden ja ensimmäisten diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden assosiaatio.
Tyypin 1 diabeteksen hoito on kehittynyt merkittävästi, mutta taudin ehkäisemiseen ei ole vielä löydetty keinoja. DIPP-tutkimus onkin tässä suhteessa tärkeä tutkimus, sillä sen avulla toivotaan löytyvän T1D:n riskitekijöitä, joihin jatkossa voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa. PAMP-tutkimus pyrkii selvittämään T1D:n kehittymiseen liittyviä signalointireittejä. Tällaisien signalointireittien löytyminen voisi mahdollistaa kyseisiin reitteihin vaikuttamisen ja siten voitaisiin vaikuttaa myös T1D:n kehittymiseen.