”Myöhemmin ymmärsin, että se on rasismia.” : Rasismin kokemukset peruskoulussa
Ossi, Ella (2021-02-08)
”Myöhemmin ymmärsin, että se on rasismia.” : Rasismin kokemukset peruskoulussa
Ossi, Ella
(08.02.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104019304
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104019304
Tiivistelmä
Tämä tutkimuksen aiheena on rasismin kokemukset peruskoulussa. Tutkimuksen lähtökohtana on aiemmat tutkimukset ja selvitykset siitä, että suomalaisessa koulussa ilmenee rasismia. Tämä tutkimus pyrki luomaan kuvaa ensinnäkin siitä, millaisissa tilanteissa, keiden toimesta ja miten eri tavoin rasismia voi esiintyä. Toiseksi pyrittiin selvittämään, pystyivätkö rasismia kokeneet henkilöt puhumaan kokemuksistaan koulun aikuisille. Kolmanneksi selvitettiin, miten rasismia kohdanneet ihmiset olisivat toivoneet, että siihen olisi koulun taholta puututtu. Tutkimus pohjautuu antirasistisen pedagogiikan suuntaukseen, joka pyrkii tunnistamaan koulun rakenteellisen rasismin muodot ja poistamaan ne käytännön teoilla.
Laadullinen tutkimus toteutettiin keräämällä etniseen tai näkyvään vähemmistöön kuuluvien, suomalaisen peruskoulun käyneiden ihmisten kokemuksia vapaamuotoisten kirjoitelmien muodossa. Näitä kirjoitelmia analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseen osallistuminen perustui itseidentifikaatioon, eli vastauslomake oli avoin ja siihen sai vastata kuka tahansa rasismia kokenut etniseen tai näkyvään vähemmistöön kuuluva. Tutkimusjoukkoa ei siis rajattu monien muiden tutkimusten tapaan esimerkiksi maahanmuuttajataustaisiin. Aineisto koostui yhteensä 18 kirjoituksesta.
Tulokset osoittavat, että suomalaisessa peruskoulussa on koettu rasismia suorasti ja epäsuorasti niin muiden oppilaiden, opettajien kuin koulun yleisten toimintatapojenkin taholta. Oppilaiden keskuudessa rasismi oli ilmennyt lähinnä kiusaamisena sekä rasistisena nimittelynä. Opettajien rasismi puolestaan oli ollut kirjoittajien kokemusten mukaan usein epäsuoraa ja passiivista, kuten kiusaamistilanteisiin puuttumattomuutta. Opettajat olivat saattaneet myös liittää etnisiin ja näkyviin vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden oppimistuloksiin ennakko-oletuksia. Lisäksi koulun yleisissä toimintatavoissa, kuten opetuksen järjestelyissä, oppituntien sisällöissä ja puhetavoissa oli koettu rasistisia tilanteita, joilla luotiin ja ylläpidettiin erontekoja suomalaisten ja ”muiden” välillä.
Tutkimukseen osallistuneet rasismia kokeneet nuoret ja aikuiset kokivat rasismin syiksi tiedon puutteen, hämmennyksen sekä rasismin kitkemiseksi tarvittavien työkalujen puutteen. Tulosten perusteella tietoisuutta rasismista tulisi lisätä niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa. Kirjoittajat toivoivat etenkin, että opettajien tietoa rasismista sekä työkaluja siihen puuttumiseen lisättäisiin esimerkiksi järjestämällä koulutuksia aiheesta.
Laadullinen tutkimus toteutettiin keräämällä etniseen tai näkyvään vähemmistöön kuuluvien, suomalaisen peruskoulun käyneiden ihmisten kokemuksia vapaamuotoisten kirjoitelmien muodossa. Näitä kirjoitelmia analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseen osallistuminen perustui itseidentifikaatioon, eli vastauslomake oli avoin ja siihen sai vastata kuka tahansa rasismia kokenut etniseen tai näkyvään vähemmistöön kuuluva. Tutkimusjoukkoa ei siis rajattu monien muiden tutkimusten tapaan esimerkiksi maahanmuuttajataustaisiin. Aineisto koostui yhteensä 18 kirjoituksesta.
Tulokset osoittavat, että suomalaisessa peruskoulussa on koettu rasismia suorasti ja epäsuorasti niin muiden oppilaiden, opettajien kuin koulun yleisten toimintatapojenkin taholta. Oppilaiden keskuudessa rasismi oli ilmennyt lähinnä kiusaamisena sekä rasistisena nimittelynä. Opettajien rasismi puolestaan oli ollut kirjoittajien kokemusten mukaan usein epäsuoraa ja passiivista, kuten kiusaamistilanteisiin puuttumattomuutta. Opettajat olivat saattaneet myös liittää etnisiin ja näkyviin vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden oppimistuloksiin ennakko-oletuksia. Lisäksi koulun yleisissä toimintatavoissa, kuten opetuksen järjestelyissä, oppituntien sisällöissä ja puhetavoissa oli koettu rasistisia tilanteita, joilla luotiin ja ylläpidettiin erontekoja suomalaisten ja ”muiden” välillä.
Tutkimukseen osallistuneet rasismia kokeneet nuoret ja aikuiset kokivat rasismin syiksi tiedon puutteen, hämmennyksen sekä rasismin kitkemiseksi tarvittavien työkalujen puutteen. Tulosten perusteella tietoisuutta rasismista tulisi lisätä niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa. Kirjoittajat toivoivat etenkin, että opettajien tietoa rasismista sekä työkaluja siihen puuttumiseen lisättäisiin esimerkiksi järjestämällä koulutuksia aiheesta.