Hyvinvointierojen kehittyminen Euroopassa vuoden 2008 talouskriisin jälkeen
Mehtälä, Nora (2021-03-12)
Hyvinvointierojen kehittyminen Euroopassa vuoden 2008 talouskriisin jälkeen
(12.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104019307
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104019307
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin hyvinvointierojen kehittymistä eri Euroopan maissa vuoden 2008 talouskriisin jälkeen. Hyvinvointia tutkin subjektiivisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Aiempien tutkimusten mukaan taloudellisilla vaikeuksilla on negatiivinen vaikutus yksilön kokemaan hyvinvointiin. Talouskriisillä on myös nähty olevan vaikutusta hyvinvointierojen kasvuun. Tutkin, ovatko hyvinvointierot muuttuneet talouskriisin seurauksena. Lisäksi tutkin, miten hyvinvointierot ovat muuttuneet eri maiden välillä sekä eri sosioekonomisten ryhmien välillä.
Tutkimusaineistona käytin European Social Survey-tutkimusaineistoja vuosilta 2006, 2008, 2010, 2012, 2014 sekä 2016. Käytin tutkielmassa kyseisiä vuosia, jotta aineisto sijoittuu ajalle ennen talouskriisiä sekä sen jälkeiselle ajalle. Tekemässäni analyysissa käytin selittävinä muuttujina yksilötason muuttujia sekä makrotason muuttujia. Yksilötason muuttujia olivat koulutus, ikä, sukupuoli, työmarkkina-asema sekä kokemus toimeentulosta. Makrotason muuttujia olivat työttömyysaste sekä bruttokansantuote. Käytin analyysimenetelmänä monitasoista lineaarista regressiomallia. Päävaikutusten lisäksi tarkastelin selittävien muuttujien yhdysvaikutuksia.
Tekemäni hyvinvointimuuttujan keskiarvot vaihtelivat eri maissa tarkasteluajanjaksolla. Osassa maista koettu hyvinvointi oli laskenut vuoden 2008 jälkeen, osassa koettu hyvinvointi pysyi suhteellisen samana, ja osassa taas keskiarvot olivat kasvaneet vuodesta 2006 lähtien. Selkein vaikutus koettuun hyvinvointiin oli koetulla tulotasolla sekä työmarkkina-asemalla. Ajallisen vertailun näkökulmasta vuoden 2008 talouskriisillä ei näyttänyt olleen merkittävää vaikutusta koettuun hyvinvointiin.
Tulokset osoittavat, että maiden välillä on ollut eroja koetussa hyvinvoinnissa sekä sen muutoksissa. Tätä voi selittää se, että talouskriisi vaikutti toisiin maihin rajummin kuin toisiin. Lisäksi työttömyysasteen sekä bruttokansantuotteen vaihteluilla on osassa maista vahvempi yhteys koettuun hyvinvointiin. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen talouskriisillä ei tulosteni valossa ollut merkittävää vaikutusta koettuun hyvinvointiin. Eri sosioekonomisten ryhmien välillä on hyvinvointieroja, mikä tukee aiempia tutkimustuloksia. Hyvinvointierot eivät ole kuitenkaan kasvaneen vuoden 2008 talouskriisin seurauksena.
Tutkimusaineistona käytin European Social Survey-tutkimusaineistoja vuosilta 2006, 2008, 2010, 2012, 2014 sekä 2016. Käytin tutkielmassa kyseisiä vuosia, jotta aineisto sijoittuu ajalle ennen talouskriisiä sekä sen jälkeiselle ajalle. Tekemässäni analyysissa käytin selittävinä muuttujina yksilötason muuttujia sekä makrotason muuttujia. Yksilötason muuttujia olivat koulutus, ikä, sukupuoli, työmarkkina-asema sekä kokemus toimeentulosta. Makrotason muuttujia olivat työttömyysaste sekä bruttokansantuote. Käytin analyysimenetelmänä monitasoista lineaarista regressiomallia. Päävaikutusten lisäksi tarkastelin selittävien muuttujien yhdysvaikutuksia.
Tekemäni hyvinvointimuuttujan keskiarvot vaihtelivat eri maissa tarkasteluajanjaksolla. Osassa maista koettu hyvinvointi oli laskenut vuoden 2008 jälkeen, osassa koettu hyvinvointi pysyi suhteellisen samana, ja osassa taas keskiarvot olivat kasvaneet vuodesta 2006 lähtien. Selkein vaikutus koettuun hyvinvointiin oli koetulla tulotasolla sekä työmarkkina-asemalla. Ajallisen vertailun näkökulmasta vuoden 2008 talouskriisillä ei näyttänyt olleen merkittävää vaikutusta koettuun hyvinvointiin.
Tulokset osoittavat, että maiden välillä on ollut eroja koetussa hyvinvoinnissa sekä sen muutoksissa. Tätä voi selittää se, että talouskriisi vaikutti toisiin maihin rajummin kuin toisiin. Lisäksi työttömyysasteen sekä bruttokansantuotteen vaihteluilla on osassa maista vahvempi yhteys koettuun hyvinvointiin. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen talouskriisillä ei tulosteni valossa ollut merkittävää vaikutusta koettuun hyvinvointiin. Eri sosioekonomisten ryhmien välillä on hyvinvointieroja, mikä tukee aiempia tutkimustuloksia. Hyvinvointierot eivät ole kuitenkaan kasvaneen vuoden 2008 talouskriisin seurauksena.