"ÄIDILTÄ SAIN USEASTI KUULLA OLEVANI SADAN KILON KEIJUKAINEN" : Tyttöjen ulkonäköpaineet kouluiässä sukupolvittain 1940-luvulta 2010-luvulle
Sintonen, Sari; Barck, Hanna (2021-02-22)
"ÄIDILTÄ SAIN USEASTI KUULLA OLEVANI SADAN KILON KEIJUKAINEN" : Tyttöjen ulkonäköpaineet kouluiässä sukupolvittain 1940-luvulta 2010-luvulle
(22.02.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104019299
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104019299
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on kouluikäisten tyttöjen läheisten heille aiheuttamat ulkonäköpaineet. Kyseessä on muistelmakirjoituksiin perustuva tutkimus. Aihetta tutkitaan seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Ketkä kirjoittajien läheisistä ovat luoneet kirjoittajille ulkonäköpaineita kouluiässä? 2. Mihin ulkonäön osa-alueisiin kirjoittajien kouluikäisinä kokemat ulkonäköpaineet kohdistuivat? 3. Minkälaisia kouluiän ulkonäköpaineiden käsittelykeinoja kirjoittajilla on ollut?
Tutkimuksen kohteena on vuonna 2015 Suomesta kerätyt muistelmakirjoitukset, joiden otsikkona on “Oma ulkonäkö muistoissani”. Suomalaisen kirjallisuuden seura ja tutkija Marjo Kamila ovat alun perin keränneet kirjoitukset lehti-ilmoituksella ulkonäkötutkimusta varten. Aineisto on saatavilla Tietoarkistosta käytettäväksi tutkimuksellisiin tarkoituksiin. Aineistossa on kaikkiaan 71 kirjoitusta, joista 62 kirjoitusta soveltui käytettäväksi tähän tutkimukseen. Kirjoitukset kattavat maantieteellisesti koko Suomen maakuntien tarkkuudella ja ajallisesti 1930-luvun lopulta aina 2010-luvun puoleen väliin saakka.
Aineiston analysoimisessa käytettiin pääasiassa kvalitatiivisia menetelmiä teemoittelua ja tyypittelyä. Tämän lisäksi käytettiin kvantitatiivista aineiston taulukointia, jonka avulla saatiin tietoa teemojen ja tyyppien yleisyydestä. Koska kyseessä on muistitietotutkimus, aineisto kontekstualisoitiin jakamalla se sukupolviin syntymäajan ja koulupolun perusteella.
Tuloksia tarkastellaan tutkimuksessa sukupolvittain. Tiivistelmään on koottu koko aineistoa koskevat tärkeimmät havainnot. Kaikissa sukupolvissa äiti sai aikaan eniten (20,7 %) ulkonäköpaineita kouluikäisille tytöille kommentoimalla. Kuitenkin kirjoittajat aiheuttivat paljon (24,9 %) ulkonäköpaineita myös itselleen kommentoimalla omaa ulkonäköään. Ulkonäön osa-alueista ulkonäköpaineita aiheutti eniten kehon muoto (33,7 %). Suurin osa (49,1 %) ulkonäköpaineita kouluiässä kokeneista kirjoittajista selviytyi niistä erilaisten käsittelykeinojen avulla. Kuitenkin suuri osa (21,0 %) kirjoittajista koki, ettei ollut päässyt yli ulkonäköpaineista ja olikin luovuttanut, ja osalla ulkonäköpaineista eroon pääsy prosessi oli vielä kesken (23, 4 %).
Tulosten perusteella on pääteltävissä, että äidin merkitys ulkonäköpaineiden luojana on kaikkina tutkittavina aikoina ollut suuri kasvavalle tytölle. Laihuus on ollut koko tutkimusajankohdan aikana muodissa. Sen saavuttamattomuus aiheutti ulkonäköpaineita. Kouluikäisinä saaduista ulkonäköpaineista on vaikea päästä irti. Tämän tiedostaminen auttaa estämään jonkin verran niiden tahatonta synnyttämistä.
Tutkimuksen kohteena on vuonna 2015 Suomesta kerätyt muistelmakirjoitukset, joiden otsikkona on “Oma ulkonäkö muistoissani”. Suomalaisen kirjallisuuden seura ja tutkija Marjo Kamila ovat alun perin keränneet kirjoitukset lehti-ilmoituksella ulkonäkötutkimusta varten. Aineisto on saatavilla Tietoarkistosta käytettäväksi tutkimuksellisiin tarkoituksiin. Aineistossa on kaikkiaan 71 kirjoitusta, joista 62 kirjoitusta soveltui käytettäväksi tähän tutkimukseen. Kirjoitukset kattavat maantieteellisesti koko Suomen maakuntien tarkkuudella ja ajallisesti 1930-luvun lopulta aina 2010-luvun puoleen väliin saakka.
Aineiston analysoimisessa käytettiin pääasiassa kvalitatiivisia menetelmiä teemoittelua ja tyypittelyä. Tämän lisäksi käytettiin kvantitatiivista aineiston taulukointia, jonka avulla saatiin tietoa teemojen ja tyyppien yleisyydestä. Koska kyseessä on muistitietotutkimus, aineisto kontekstualisoitiin jakamalla se sukupolviin syntymäajan ja koulupolun perusteella.
Tuloksia tarkastellaan tutkimuksessa sukupolvittain. Tiivistelmään on koottu koko aineistoa koskevat tärkeimmät havainnot. Kaikissa sukupolvissa äiti sai aikaan eniten (20,7 %) ulkonäköpaineita kouluikäisille tytöille kommentoimalla. Kuitenkin kirjoittajat aiheuttivat paljon (24,9 %) ulkonäköpaineita myös itselleen kommentoimalla omaa ulkonäköään. Ulkonäön osa-alueista ulkonäköpaineita aiheutti eniten kehon muoto (33,7 %). Suurin osa (49,1 %) ulkonäköpaineita kouluiässä kokeneista kirjoittajista selviytyi niistä erilaisten käsittelykeinojen avulla. Kuitenkin suuri osa (21,0 %) kirjoittajista koki, ettei ollut päässyt yli ulkonäköpaineista ja olikin luovuttanut, ja osalla ulkonäköpaineista eroon pääsy prosessi oli vielä kesken (23, 4 %).
Tulosten perusteella on pääteltävissä, että äidin merkitys ulkonäköpaineiden luojana on kaikkina tutkittavina aikoina ollut suuri kasvavalle tytölle. Laihuus on ollut koko tutkimusajankohdan aikana muodissa. Sen saavuttamattomuus aiheutti ulkonäköpaineita. Kouluikäisinä saaduista ulkonäköpaineista on vaikea päästä irti. Tämän tiedostaminen auttaa estämään jonkin verran niiden tahatonta synnyttämistä.