Lasten sairaalasiirtoihin liittyvät riskit ja niiden ennaltaehkäiseminen
Jaatinen, Oskari (2021-03-15)
Lasten sairaalasiirtoihin liittyvät riskit ja niiden ennaltaehkäiseminen
Jaatinen, Oskari
(15.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104099870
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104099870
Tiivistelmä
Suomessa kriittisesti sairaiden potilaiden sairaalasiirtoja suoritetaan päivittäin
joko terapeuttisen tai diagnostisen hyödyn saavuttamiseksi. Näistä potilaista
alle 16-vuotiaiden osuus on noin 1–2 %. Etenkin tehohoidettavien lasten
sairaalasiirtoihin liittyy aina huomattavia riskejä, joiden tiedostaminen ja
ennaltaehkäiseminen on ensiarvoisen tärkeää. Vaikka Suomen tasolla
tutkimusnäyttöä haittatapahtumien esiintymisestä ei ole, löytyy maailmalta
runsaasti tutkimusnäyttöä erilaisten haittatapahtumien ja riskien esiintymisestä.
Monesti laajat tutkimukset ovat johtaneet niin valtio- kuin sairaalakohtaisiinkin
toimenpiteisiin todettujen riskien minimoimiseksi. Tämän tutkimuksen
lähtökohtana olikin selvittää mahdollisimman laaja-alaisesti mitä
haittatapahtumia kriittisesti sairaiden lasten sairaalasiirtoihin liittyy ja millaisin
keinoin näihin on puututtu.
Tutkimuksen aineiston lähteenä käytettiin PubMed-tietokantaa. Mukaan
hyväksyttiin määrälliset sekä laadulliset vertaisarvioidut tutkimukset, joiden
ikärajoituksena oli 15 vuotta. Hakutulosten sekä hakusanojen valinnan suhteen
painotus rajattiin niin, että tutkimusmateriaali kattoi parhaiten kriittisesti
sairaiden vastasyntyneiden sekä alle 18-vuotiaiden potilaiden väliin jäävän
ikäryhmän.
Sairaalasiirtojen aikana tapahtuneet haittatapahtumat voidaan jaotella karkeasti
kolmeen eri ryhmään. Nämä ryhmät ovat potilaan hengitysfunktioon vaikuttavat,
sydän- ja verenkiertoelimistöön vaikuttavat sekä potilaan siirtovälineistöön
liittyvät haittatapahtumat. Näistä haittatapahtumista suurimman osan on arvioitu
olevan ainakin osittain vältettävissä. Haittatapahtuman vaikutus potilaan
terveydelle vaihtelee väliaikaisesta pysyvään asti. Suomen tasolla
sairaalasiirtojen kokonaisvaltainen toteuttaminen kulkee selkeästi näissä
edistyneimpiä maita jäljessä. Monissa maissa konkreettisimpana toimenpiteenä
haittatapahtumien välttämiseksi on ollut siirtojen yhdenmukaistaminen
siirtokriteerejä vastaaviksi erilaisten tarkastuslistojen avulla. Lisäksi kriittisesti
sairaiden lasten siirtoihin on koulutettu niihin erikoistuneita tiimejä sisältäen niin
lääkärit, kuin myös hoitohenkilökunnan. Kummankin ratkaisun on myös todettu
käyttöönoton jälkeen vähentävän haittatapahtumien esiintymistä huomattavasti.
Asiasanat: lasten sairaalasiirrot, sairaalasiirtojen riskit
joko terapeuttisen tai diagnostisen hyödyn saavuttamiseksi. Näistä potilaista
alle 16-vuotiaiden osuus on noin 1–2 %. Etenkin tehohoidettavien lasten
sairaalasiirtoihin liittyy aina huomattavia riskejä, joiden tiedostaminen ja
ennaltaehkäiseminen on ensiarvoisen tärkeää. Vaikka Suomen tasolla
tutkimusnäyttöä haittatapahtumien esiintymisestä ei ole, löytyy maailmalta
runsaasti tutkimusnäyttöä erilaisten haittatapahtumien ja riskien esiintymisestä.
Monesti laajat tutkimukset ovat johtaneet niin valtio- kuin sairaalakohtaisiinkin
toimenpiteisiin todettujen riskien minimoimiseksi. Tämän tutkimuksen
lähtökohtana olikin selvittää mahdollisimman laaja-alaisesti mitä
haittatapahtumia kriittisesti sairaiden lasten sairaalasiirtoihin liittyy ja millaisin
keinoin näihin on puututtu.
Tutkimuksen aineiston lähteenä käytettiin PubMed-tietokantaa. Mukaan
hyväksyttiin määrälliset sekä laadulliset vertaisarvioidut tutkimukset, joiden
ikärajoituksena oli 15 vuotta. Hakutulosten sekä hakusanojen valinnan suhteen
painotus rajattiin niin, että tutkimusmateriaali kattoi parhaiten kriittisesti
sairaiden vastasyntyneiden sekä alle 18-vuotiaiden potilaiden väliin jäävän
ikäryhmän.
Sairaalasiirtojen aikana tapahtuneet haittatapahtumat voidaan jaotella karkeasti
kolmeen eri ryhmään. Nämä ryhmät ovat potilaan hengitysfunktioon vaikuttavat,
sydän- ja verenkiertoelimistöön vaikuttavat sekä potilaan siirtovälineistöön
liittyvät haittatapahtumat. Näistä haittatapahtumista suurimman osan on arvioitu
olevan ainakin osittain vältettävissä. Haittatapahtuman vaikutus potilaan
terveydelle vaihtelee väliaikaisesta pysyvään asti. Suomen tasolla
sairaalasiirtojen kokonaisvaltainen toteuttaminen kulkee selkeästi näissä
edistyneimpiä maita jäljessä. Monissa maissa konkreettisimpana toimenpiteenä
haittatapahtumien välttämiseksi on ollut siirtojen yhdenmukaistaminen
siirtokriteerejä vastaaviksi erilaisten tarkastuslistojen avulla. Lisäksi kriittisesti
sairaiden lasten siirtoihin on koulutettu niihin erikoistuneita tiimejä sisältäen niin
lääkärit, kuin myös hoitohenkilökunnan. Kummankin ratkaisun on myös todettu
käyttöönoton jälkeen vähentävän haittatapahtumien esiintymistä huomattavasti.
Asiasanat: lasten sairaalasiirrot, sairaalasiirtojen riskit