Käsityön opettajaopiskelijoiden käsitykset kestävästä kehityksestä sekä sen toteuttamisesta koulukäsitöissä ja kokonaisessa käsityöprosessissa
Korkeaniemi, Arttu (2021-03-12)
Käsityön opettajaopiskelijoiden käsitykset kestävästä kehityksestä sekä sen toteuttamisesta koulukäsitöissä ja kokonaisessa käsityöprosessissa
(12.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104099990
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104099990
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten käsityön opettajaopiskelijat käsittävät kestävän kehityksen ja miten merkittäväksi he käsittävät sen koulukäsitöissä ja kokonaisessa käsityöprosessissa. Tutkimuksen tarkoituksena on myös tutkia heidän käsityksiinsä vaikuttavia tekijöitä sekä valmiuksiaan kestävän kehityksen opettamiseen. Tässä tutkimuksessa on hyödynnetty mixed methods -tutkimusmenetelmää sekä fenomenografista tutkimusotetta. Aineisto (N = 49) on kerätty Webropol -kyselyllä käsityön opettajaopiskelijoilta. Aineisto analysoitiin kaksivaiheisesti ensin laadullisesti teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, jonka jälkeen sisällönanalyysistä muodostuneita alakategorioita analysoitiin määrällisesti.
Opiskelijat käsittävät kestävän kehityksen sisällönanalyysissä muodostettujen yläkategorioiden mukaan ekologisen, taloudellisen ja kokonaisvaltaisen kestävyyden kautta. He kuuluvat sisällönanalyysin alakategorioiden mukaisesti tiedostajien, realistien, vastuullisten kuluttajien tai käsityöläisten ryhmään. Sijoittuminen näihin ryhmiin kuvaa heidän käsitystään kestävän kehityksen merkityksestä osana heidän omaa elämäänsä sekä käsityön oppiainetta. Keskeisimmät opiskelijoiden käsityksiin vaikuttavat tekijät olivat ikä ja aiempi käsityöläistausta. Myös aiemmat opinnot vaikuttivat opiskelijoiden käsitykseen kestävän kehityksen merkityksestä koulussa.
Tämän tutkimuksen mukaan opiskelijat käsittivät omaavansa hyvät valmiudet kestävän kehityksen opettamiseen, mutta heillä ei ole vahvaa käsitystä opettajankoulutuksen antamista valmiuksista. Opiskelijat huomioivat kestävän kehityksen kokonaisen käsityöprosessin suunnittelussa ja materiaalin valinnassa. Kuitenkin opiskelijoiden tietoisuus kestävästä kehityksestä ei aina korreloi heidän konkreettisen toimintansa kanssa. Tämän tutkimuksen pohjalta nousee tarve lisätutkimukselle sosiokulttuurisen kestävyyden huomioimisessa sekä innovatiivisuuden ja kestävän kehityksen yhdistämisessä koulukäsitöissä.
Opiskelijat käsittävät kestävän kehityksen sisällönanalyysissä muodostettujen yläkategorioiden mukaan ekologisen, taloudellisen ja kokonaisvaltaisen kestävyyden kautta. He kuuluvat sisällönanalyysin alakategorioiden mukaisesti tiedostajien, realistien, vastuullisten kuluttajien tai käsityöläisten ryhmään. Sijoittuminen näihin ryhmiin kuvaa heidän käsitystään kestävän kehityksen merkityksestä osana heidän omaa elämäänsä sekä käsityön oppiainetta. Keskeisimmät opiskelijoiden käsityksiin vaikuttavat tekijät olivat ikä ja aiempi käsityöläistausta. Myös aiemmat opinnot vaikuttivat opiskelijoiden käsitykseen kestävän kehityksen merkityksestä koulussa.
Tämän tutkimuksen mukaan opiskelijat käsittivät omaavansa hyvät valmiudet kestävän kehityksen opettamiseen, mutta heillä ei ole vahvaa käsitystä opettajankoulutuksen antamista valmiuksista. Opiskelijat huomioivat kestävän kehityksen kokonaisen käsityöprosessin suunnittelussa ja materiaalin valinnassa. Kuitenkin opiskelijoiden tietoisuus kestävästä kehityksestä ei aina korreloi heidän konkreettisen toimintansa kanssa. Tämän tutkimuksen pohjalta nousee tarve lisätutkimukselle sosiokulttuurisen kestävyyden huomioimisessa sekä innovatiivisuuden ja kestävän kehityksen yhdistämisessä koulukäsitöissä.