IHOHISTOLOGIAN ITSEOPISKELUN TUKEMINEN PELILLISTÄMISEN AVULLA
Pönkänen, Inna (2021-03-30)
IHOHISTOLOGIAN ITSEOPISKELUN TUKEMINEN PELILLISTÄMISEN AVULLA
Pönkänen, Inna
(30.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104099998
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104099998
Tiivistelmä
Näiden syventävien opintojen tarkoituksena oli tuottaa ihohistologiaa käsittelevää verkkopohjaista lisäoppimateriaalia lääketieteen, hammaslääketieteen ja biolääketieteen toisen vuoden opiskelijoille Patologia II -kurssille. Tuotettu oppimateriaali perustui pelillistämisen (engl. gamification) periaatteisiin. Syventävien opintojen kirjallisena osuutena toimii kirjallisuuskatsaus pelillistämisen ja hyötypelien teoriaan. Katsauksessa lisäksi tarkasteltiin pelillistämisen ja hyötypelien käyttökelpoisuutta modernissa lääketieteen opetuksessa.
Lisätehtävät valmisteltiin Moodle-ympäristöön H5P-lisäohjelmalla. Tehtäväkokonaisuus kuvaa kuvitteellisen patologian amanuenssin työpäivää, jossa hän käy läpi erilaisia ihohistologisia potilasnäytteitä. Tehtävien tarkoituksena oli lisätä erityisesti opiskelijoiden ihohistologian itseopiskeluun liittyvää ajankäyttöä. Lisäksi tehtävien tavoitteena oli tutustuttaa opiskelijoita tarkemmin patologisanatomisen diagnoosin muodostukseen. Tehtävissä hyödynnettyjä pelielementtejä olivat muun muassa arvioinnin, tavoitteiden, pelifiktion ja immersion pelielementit.
Opiskelijoiden lisätehtäviin liittyviä mielipiteitä ja asenteita kartoitettiin nimettömällä käyttäjäkyselyllä. Palautekyselyyn vastanneista opiskelijoista (N=42) 73,8 % koki, että tehtävien teko lisäsi ihohistologian opiskeluun liittyvää ajankäyttöä. 88,3 % opiskelijoista ilmoitti, että tehtävien teko lisäsi mielenkiintoa ihohistologiaa kohtaan ja 90,5 % ilmoitti tehtävien lisänneen heidän kiinnostustansa patologian oppimista kohtaan. Kaikki palautekyselyyn vastanneet opiskelijat kokivat tehtävien teon olleen ainakin osin mukavaa ja osin hyödyllistä. Ylipäätänsä opiskelijoiden palaute tehtäviin liittyen oli positiivista.
Lisäoppimateriaalilla pystyttiin lisäämään opiskelijoiden myönteisiä asenteita ihohistologiaa ja patologiaa kohtaan sekä lisäämään opiskelijoiden ihohistologian itseopiskeluun liittyvää ajankäyttöä. Kuitenkin saatu palaute oli varsin altista valikoitumisharhalle, eikä tehtävillä välttämättä tavoitettu aiheeseen ennalta heikosti motivoituneita opiskelijoita.
Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksenä oli, että pelillistäminen ja hyötypelit ovat potentiaalisesti varsin käyttökelpoisia lääketieteellistä opetusta monipuolistavina tekijöinä. Kuitenkin on epätodennäköistä, että ne korvaisivat merkittävästi perinteisempää lääketieteen opetusta. Toimivan pelillistämisen uhkana on tekniikan pinnallinen hyödyntäminen tai yritys kursia sillä kasaan jo ennalta heikkoa opetusmateriaalia. Hyötypelien uhkana on niiden kritiikitön käyttöönotto sekä niiden kallis hinta.
Lisätehtävät valmisteltiin Moodle-ympäristöön H5P-lisäohjelmalla. Tehtäväkokonaisuus kuvaa kuvitteellisen patologian amanuenssin työpäivää, jossa hän käy läpi erilaisia ihohistologisia potilasnäytteitä. Tehtävien tarkoituksena oli lisätä erityisesti opiskelijoiden ihohistologian itseopiskeluun liittyvää ajankäyttöä. Lisäksi tehtävien tavoitteena oli tutustuttaa opiskelijoita tarkemmin patologisanatomisen diagnoosin muodostukseen. Tehtävissä hyödynnettyjä pelielementtejä olivat muun muassa arvioinnin, tavoitteiden, pelifiktion ja immersion pelielementit.
Opiskelijoiden lisätehtäviin liittyviä mielipiteitä ja asenteita kartoitettiin nimettömällä käyttäjäkyselyllä. Palautekyselyyn vastanneista opiskelijoista (N=42) 73,8 % koki, että tehtävien teko lisäsi ihohistologian opiskeluun liittyvää ajankäyttöä. 88,3 % opiskelijoista ilmoitti, että tehtävien teko lisäsi mielenkiintoa ihohistologiaa kohtaan ja 90,5 % ilmoitti tehtävien lisänneen heidän kiinnostustansa patologian oppimista kohtaan. Kaikki palautekyselyyn vastanneet opiskelijat kokivat tehtävien teon olleen ainakin osin mukavaa ja osin hyödyllistä. Ylipäätänsä opiskelijoiden palaute tehtäviin liittyen oli positiivista.
Lisäoppimateriaalilla pystyttiin lisäämään opiskelijoiden myönteisiä asenteita ihohistologiaa ja patologiaa kohtaan sekä lisäämään opiskelijoiden ihohistologian itseopiskeluun liittyvää ajankäyttöä. Kuitenkin saatu palaute oli varsin altista valikoitumisharhalle, eikä tehtävillä välttämättä tavoitettu aiheeseen ennalta heikosti motivoituneita opiskelijoita.
Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksenä oli, että pelillistäminen ja hyötypelit ovat potentiaalisesti varsin käyttökelpoisia lääketieteellistä opetusta monipuolistavina tekijöinä. Kuitenkin on epätodennäköistä, että ne korvaisivat merkittävästi perinteisempää lääketieteen opetusta. Toimivan pelillistämisen uhkana on tekniikan pinnallinen hyödyntäminen tai yritys kursia sillä kasaan jo ennalta heikkoa opetusmateriaalia. Hyötypelien uhkana on niiden kritiikitön käyttöönotto sekä niiden kallis hinta.