Affektiivisen ja kognitiivisen empatian yhteys masennusoireisiin toisen asteen opiskelijoilla
Sahlberg, Aino (2021-01-18)
Affektiivisen ja kognitiivisen empatian yhteys masennusoireisiin toisen asteen opiskelijoilla
Sahlberg, Aino
(18.01.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610792
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610792
Tiivistelmä
Aikaisemmissa empaattisuutta ja masennusta koskevissa tutkimuksissa on saatu kahdensuuntaisia tuloksia muuttujien välisestä yhteydestä. Ensinnäkin on viitteitä siihen, että voimakas empaattisuus voi nostaa riskiä myöhempiin masennusoireisiin. Toisaalta taas on havaittu, että masennukseen liittyy heikentynyt kyky kokea empatiaa muiden ihmisten puolesta. Tässä tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita kognitiivisen ja affektiivisen empatian sekä masennusoireiden välisestä pitkittäisestä yhteydestä nuorilla toisen asteen opiskelijoilla. Tutkimuksessa selvitettiin, ennustaako voimakas empaattisuus myöhempiä masennusoireita ja voivatko masennusoireet heikentää kykyä kokea empatiaa toisten ihmisten puolesta.
Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Turun yliopiston Opintokamu-projektia. Tämän tutkimuksen aineisto koostui 2153 lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevasta nuoresta. Mukana oli yhteensä 12 oppilaitosta, joista kahdeksan oli lukioita ja neljä ammatillisia oppilaitoksia. Nuoret vastasivat itsearviokyselyyn kahden vuoden aikana yhteensä neljä kertaa: ensimmäisen ja toisen opiskeluvuotensa syksyllä (T1 ja T3) ja keväällä (T2 ja T4). Tutkimuksessa sukupuoli (nainen, mies, muu) ja koulutyyppi (lukio, ammatillinen oppilaitos) huomioitiin kontrollimuuttujina.
Aineiston analysoimiseen käytettiin ristiviivepolkumallia. Tuloksista löytyi kaksi pitkittäistä yhteyttä empatian ja masennusoireiden väliltä. Affektiivinen empatia (T1) ennusti korkeampaa masennusoireiden määrää seuraavassa mittauspisteessä (T2). Lisäksi masennusoireet (T3) ennustivat seuraavan kevään matalampaa kognitiivista empatiaa (T4). Kognitiivinen ja affektiivinen empatia sekä masennusoireet olivat ajallisesti pysyviä piirteitä mittauspisteiden välillä. Kognitiivinen ja affektiivinen empatia olivat yhteydessä toisiinsa yksittäisissä mittauspisteissä ja ennustivat toisiaan pitkittäin. Tutkimuksessa tytöillä havaittiin poikia enemmän empatiaa ja masennusoireita. Lisäksi lukiolaiset raportoivat korkeampaa affektiivisen ja kognitiivisen empatian määrää ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleviin verrattuna.
Tämä tutkimus osoitti yhteneviä tuloksia aikaisempien tutkimusten kanssa tarkentaen aikaisempaa tietoa. Tulokset viittaavat siihen, että myös nuorilla affektiiviseen empatiaan liittyvät empaattinen huoli ja myötätuntoahdistus voivat lisätä riskiä masennusoireisiin. Lisäksi masentuneisuus voi heikentää kykyä ymmärtää kognitiivisesti toisen ihmisen tunnetiloja. Nämä tulokset korostavat nuorten empatiataitojen tukemisen merkitystä sekä varhaisen puuttumisen tärkeyttä nuorten masennusoireiden ehkäisyyn.
Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Turun yliopiston Opintokamu-projektia. Tämän tutkimuksen aineisto koostui 2153 lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevasta nuoresta. Mukana oli yhteensä 12 oppilaitosta, joista kahdeksan oli lukioita ja neljä ammatillisia oppilaitoksia. Nuoret vastasivat itsearviokyselyyn kahden vuoden aikana yhteensä neljä kertaa: ensimmäisen ja toisen opiskeluvuotensa syksyllä (T1 ja T3) ja keväällä (T2 ja T4). Tutkimuksessa sukupuoli (nainen, mies, muu) ja koulutyyppi (lukio, ammatillinen oppilaitos) huomioitiin kontrollimuuttujina.
Aineiston analysoimiseen käytettiin ristiviivepolkumallia. Tuloksista löytyi kaksi pitkittäistä yhteyttä empatian ja masennusoireiden väliltä. Affektiivinen empatia (T1) ennusti korkeampaa masennusoireiden määrää seuraavassa mittauspisteessä (T2). Lisäksi masennusoireet (T3) ennustivat seuraavan kevään matalampaa kognitiivista empatiaa (T4). Kognitiivinen ja affektiivinen empatia sekä masennusoireet olivat ajallisesti pysyviä piirteitä mittauspisteiden välillä. Kognitiivinen ja affektiivinen empatia olivat yhteydessä toisiinsa yksittäisissä mittauspisteissä ja ennustivat toisiaan pitkittäin. Tutkimuksessa tytöillä havaittiin poikia enemmän empatiaa ja masennusoireita. Lisäksi lukiolaiset raportoivat korkeampaa affektiivisen ja kognitiivisen empatian määrää ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleviin verrattuna.
Tämä tutkimus osoitti yhteneviä tuloksia aikaisempien tutkimusten kanssa tarkentaen aikaisempaa tietoa. Tulokset viittaavat siihen, että myös nuorilla affektiiviseen empatiaan liittyvät empaattinen huoli ja myötätuntoahdistus voivat lisätä riskiä masennusoireisiin. Lisäksi masentuneisuus voi heikentää kykyä ymmärtää kognitiivisesti toisen ihmisen tunnetiloja. Nämä tulokset korostavat nuorten empatiataitojen tukemisen merkitystä sekä varhaisen puuttumisen tärkeyttä nuorten masennusoireiden ehkäisyyn.