Käsityöntekijät sosiaalisessa mediassa : Jäsenten roolit ja yhteisöllisyyden kokemus käytännön yhteisössä
Koskinen, Pilvi; Manninen, Emma-Sofia (2021-03-17)
Käsityöntekijät sosiaalisessa mediassa : Jäsenten roolit ja yhteisöllisyyden kokemus käytännön yhteisössä
(17.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610760
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610760
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälainen on tyypillinen jäsen sosiaalisen median käsityöyhteisössä sekä mitä rooleja jäsenellä on yhteisössä. Lisäksi tarkasteltiin ryhmän jäsenten muodostamia käsityön määritelmiä. Tutkimus on ajankohtainen, sillä sosiaalinen median on yhä suuremmassa roolissa yksilöiden välisessä kommunikoinnissa.
Tutkimuksen teoriassa perehdytään Facebook alustaan osana sosiaalista mediaa, sekä siellä havaittuihin käyttäjien rooleihin. Lisäksi tarkastellaan käytännön yhteisöjä (communities of practice) ja käsityön tekemistä erillisinä käsitteinä sekä niistä muodostettua yhdistävää tekijää, käsityöntekijöiden yhteisöllisyyttä.
Tutkimuksen kohteena toimi Facebook alustan suljetun käsityöryhmän jäsenet. Aineisto kerättiin touko-kesäkuussa 2020 sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastanneista 171:stä jäsenestä muodostui tutkimuksen vastausjoukko. Aineiston keruu ja analysointi toteutettiin monimenetelmätutkimuksena hyödyntäen sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Kvalitatiivisen aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysitapaa ja kvantitatiivisen aineiston analysoinnissa käytettiin Mann-Whitney U-testiä, Kruskal-Wallisin testiä ja pääkomponenttianalyysiä.
Aineistosta muodostetun profiilin mukaan ryhmän jäsen on tyypillisesti 50–60-vuotias nainen, joka tekee käsitöitä vapaa-ajallaan päivittäin. Jäsenten toiminta ryhmässä on sekä näkymätöntä että näkyvää. Näkyvistä toiminnoista tykkääminen ja näkymättömästä toiminnasta ryhmän selaaminen olivat yhtä suosittuja toimintoja. Tykkäyksien määrissä oli tilastollista merkitsevyyttä suhteessa ryhmästä saatuun vertaistukeen käsityöharrastukselle. Sosiaalisten tarpeiden merkitys oli vahvinta 60–69-vuotiailla ja heikointa 20–29-vuotiailla. Tämä tulos oli myös tilastollisesti merkitsevä. Käsityön määritelmistä tyypillisimpiä olivat: kaikki käsillä tehty on käsityötä, käsityön määritteleminen tekniikoina ja käsityön määritteleminen kuvaavina ilmaisuina.
Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää koko populaatioon, mutta ne ovat suuntaa antavia internetin harrastajaryhmässä tapahtuvasta toiminnasta sekä jäsenten kokemuksista. Tuloksia voidaan hyödyntää etsittäessä syvempiä merkityksiä käsityöntekijöiden yhteisöllisyyden kokemuksista sosiaalisessa mediassa.
Tutkimuksen teoriassa perehdytään Facebook alustaan osana sosiaalista mediaa, sekä siellä havaittuihin käyttäjien rooleihin. Lisäksi tarkastellaan käytännön yhteisöjä (communities of practice) ja käsityön tekemistä erillisinä käsitteinä sekä niistä muodostettua yhdistävää tekijää, käsityöntekijöiden yhteisöllisyyttä.
Tutkimuksen kohteena toimi Facebook alustan suljetun käsityöryhmän jäsenet. Aineisto kerättiin touko-kesäkuussa 2020 sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastanneista 171:stä jäsenestä muodostui tutkimuksen vastausjoukko. Aineiston keruu ja analysointi toteutettiin monimenetelmätutkimuksena hyödyntäen sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Kvalitatiivisen aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysitapaa ja kvantitatiivisen aineiston analysoinnissa käytettiin Mann-Whitney U-testiä, Kruskal-Wallisin testiä ja pääkomponenttianalyysiä.
Aineistosta muodostetun profiilin mukaan ryhmän jäsen on tyypillisesti 50–60-vuotias nainen, joka tekee käsitöitä vapaa-ajallaan päivittäin. Jäsenten toiminta ryhmässä on sekä näkymätöntä että näkyvää. Näkyvistä toiminnoista tykkääminen ja näkymättömästä toiminnasta ryhmän selaaminen olivat yhtä suosittuja toimintoja. Tykkäyksien määrissä oli tilastollista merkitsevyyttä suhteessa ryhmästä saatuun vertaistukeen käsityöharrastukselle. Sosiaalisten tarpeiden merkitys oli vahvinta 60–69-vuotiailla ja heikointa 20–29-vuotiailla. Tämä tulos oli myös tilastollisesti merkitsevä. Käsityön määritelmistä tyypillisimpiä olivat: kaikki käsillä tehty on käsityötä, käsityön määritteleminen tekniikoina ja käsityön määritteleminen kuvaavina ilmaisuina.
Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää koko populaatioon, mutta ne ovat suuntaa antavia internetin harrastajaryhmässä tapahtuvasta toiminnasta sekä jäsenten kokemuksista. Tuloksia voidaan hyödyntää etsittäessä syvempiä merkityksiä käsityöntekijöiden yhteisöllisyyden kokemuksista sosiaalisessa mediassa.