VANKILAITSEMURHAT SUOMESSA VUODESTA 2010 VUOTEEN 2020
Paukkonen, Katri (2021-03-22)
VANKILAITSEMURHAT SUOMESSA VUODESTA 2010 VUOTEEN 2020
(22.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610759
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610759
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on vankien tekemät itsemurhat Suomessa vuosina 2010-
2020. Tutkimusongelma on vankeuteen erityisesti liittyvät riskitekijät a tutkittujen muuttujien osuus itsemurhariskin selittäjänä. Tutkielman tavoitteena on tarjota
tutkimustietoa suomalaisten vankien itsemurhien riskitekijöistä ennaltaehkäisevien
menetelmien kehittämistä varten.
Tutkielmaani kuuluu kirjallisuuskatsaus, ossa olen käynyt läpi 10 vuoden sisällä
julkaistuja kansainvälisiä tutkimuksia maailmalla tapahtuneista vanki-itsemurhista.
Lisäksi analysoin Suomessa vuosina 2010-2020 tapahtuneita vankilaitsemurhia. Kyseessä on kuvaileva tutkimus. Tiedot vankilaitsemurhista on kerätty potilastietojärjestelmä Efcasta.
Tutkimuksen tärkein ohtopäätös oli, että itsemurhien kirjaaminen rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmään osoittautui puutteelliseksi. Rikosseuraamuslaitokselle a
vankilalle tulee kehittää sellainen tietojärjestelmä, että itsemurhia voidaan kattavasti seurata a tutkia. THL:n puitteissa lopullisesti määritetty kuolinsyy tulisi välittää
vankiterveydenhuollolle. Tämä olisi ainoa tehokas tapa määritellä itsemurhien riskitekijät nykyistä paremmin.
Lisäksi huomattava heikkous on se, että tunnistamattomia kuolinsyitä on suuri määrä. Kansainvälisen kirjallisuuden mukaan niistä merkittävä osa saattaa olla itsemurhia.
Itsemurhan päiväkohtainen riski oli ensimmäisen vankeusviikon aikana kahdeksankertainen verrattuna aikaan viikosta kuukauteen a se aleni edelleen vankeuden atkuessa. Tämän vuoksi itsemurhariskin kartoittaminen välittömästi vankilaan tulon
jälkeen olisi tarpeen.
2020. Tutkimusongelma on vankeuteen erityisesti liittyvät riskitekijät a tutkittujen muuttujien osuus itsemurhariskin selittäjänä. Tutkielman tavoitteena on tarjota
tutkimustietoa suomalaisten vankien itsemurhien riskitekijöistä ennaltaehkäisevien
menetelmien kehittämistä varten.
Tutkielmaani kuuluu kirjallisuuskatsaus, ossa olen käynyt läpi 10 vuoden sisällä
julkaistuja kansainvälisiä tutkimuksia maailmalla tapahtuneista vanki-itsemurhista.
Lisäksi analysoin Suomessa vuosina 2010-2020 tapahtuneita vankilaitsemurhia. Kyseessä on kuvaileva tutkimus. Tiedot vankilaitsemurhista on kerätty potilastietojärjestelmä Efcasta.
Tutkimuksen tärkein ohtopäätös oli, että itsemurhien kirjaaminen rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmään osoittautui puutteelliseksi. Rikosseuraamuslaitokselle a
vankilalle tulee kehittää sellainen tietojärjestelmä, että itsemurhia voidaan kattavasti seurata a tutkia. THL:n puitteissa lopullisesti määritetty kuolinsyy tulisi välittää
vankiterveydenhuollolle. Tämä olisi ainoa tehokas tapa määritellä itsemurhien riskitekijät nykyistä paremmin.
Lisäksi huomattava heikkous on se, että tunnistamattomia kuolinsyitä on suuri määrä. Kansainvälisen kirjallisuuden mukaan niistä merkittävä osa saattaa olla itsemurhia.
Itsemurhan päiväkohtainen riski oli ensimmäisen vankeusviikon aikana kahdeksankertainen verrattuna aikaan viikosta kuukauteen a se aleni edelleen vankeuden atkuessa. Tämän vuoksi itsemurhariskin kartoittaminen välittömästi vankilaan tulon
jälkeen olisi tarpeen.