Alpha-stat- ja pH-stat-menetelmien käytön vaikutukset ventilaatiokäytäntöön lämpötilan hallinnan aikana sairaalan ulkopuolella sydänpysähdyksen saaneiden potilaiden tehohoidossa
Niskanen, Henriikka (2021-04-06)
Alpha-stat- ja pH-stat-menetelmien käytön vaikutukset ventilaatiokäytäntöön lämpötilan hallinnan aikana sairaalan ulkopuolella sydänpysähdyksen saaneiden potilaiden tehohoidossa
(06.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610794
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610794
Tiivistelmä
Sairaalan ulkopuolinen sydänpysähdys (OHCA) on maailmanlaajuisesti merkittävä kuolleisuutta aiheuttava tekijä. Sydänpysähdyksen jälkeen potilaita hoidetaan ensivaiheen ajan sairaalassa tehohoidossa. Vakiintuneisiin hoitokäytäntöihin kuuluu lämpötilan hallinta 32-36 celsiusasteessa vähintään 24 tunnin ajan. Tehohoidon aikana potilaiden verikaasuarvoja seurataan valtimosta otettavan verikaasuanalyysin avulla. Verikaasuanalyysiin voidaan käyttää kahta eri analyysimenetelmää, alpha-stat- tai pH-stat-menetelmää. Alpha-stat-menetelmässä verikaasuanalyysi tehdään olettaen potilaan ydinlämmön olevan aina tasan 37 celsiusastetta. PH-stat-menetelmässä verikaasuanalyysissä puolestaan otetaan huomioon potilaan todellinen ydinlämpö.
Tämä tutkimus on prospektiivisen XeHypotheca-tutkimuksen post-hoc –analyysi. Xe-hypotheca-tutkimukseen rekrytoitiin tutkimussuunnitelman mukaisesti 110 potilasta Turun (N=66) ja Helsingin (N=44) yliopistollisissa keskussairaaloissa. Potilaat satunnaistettiin 1:1 suhteessa saamaan joko 24-tunnin viilennyshoidon 33 °C:ssa (kontrolliryhmä) tai ksenoninhalaation 24-tunnin viilennyshoidon aikana (ksenonryhmä). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alpha-stat- ja pH-stat-menetelmien käytön vaikutukset ventilaatiokäytäntöön viilennyshoidon aikana. Lisäksi selvitettiin todellisten hiilidioksidiosapainetasojen (pCO2) vaikutukset diffuusitensorimagneettikuvauksesta saatuihin fraktioituihin anisotropia-arvoihin (FA-arvo) sekä korjatun pCO2 -tason yhteys kuolleisuuteen. Potilaat jaettiin keskusten mukaisesti ryhmiin Turku ja Helsinki. Turussa kerättyihin pCO2- arvoihin tehtiin lämpötilakorjaukset, jotta keskusten väliset mittausarvot saatiin vertailukelpoisiksi. Helsingissä kerätyt pCO2-arvot olivat lämpötilakorjatut. Tutkimuksen aineistona käytettiin kaikkea XeHypotheca-tutkimuksen aineistoa.
Keskusten välillä oli merkitsevä ero (p<0,0075) lämpötilan hallinnan aikaisissa pCO2-arvoissa. Muita merkitseviä eroja mittausarvoissa ei havaittu keskusten välillä. PCO2-arvoilla ei ollut merkitsevää korrelaatiota FA-arvoon tai kuolleisuuteen kummassakaan keskuksessa. Kummankaan keskuksen mittausarvojen korrelaatio FA-arvoon tai kuolleisuuteen ei ollut tilastollisesti merkitsevää.
Lämpötilakorjatuilla pCO2-arvoilla ei ollut merkitsevää korrelaatiota FA-arvoon tai kuolleisuuteen.
Avainsanat: OHCA, lämpötilan hallinta, alpha-stat-menetelmä, pH-stat-menetelmä
Tämä tutkimus on prospektiivisen XeHypotheca-tutkimuksen post-hoc –analyysi. Xe-hypotheca-tutkimukseen rekrytoitiin tutkimussuunnitelman mukaisesti 110 potilasta Turun (N=66) ja Helsingin (N=44) yliopistollisissa keskussairaaloissa. Potilaat satunnaistettiin 1:1 suhteessa saamaan joko 24-tunnin viilennyshoidon 33 °C:ssa (kontrolliryhmä) tai ksenoninhalaation 24-tunnin viilennyshoidon aikana (ksenonryhmä). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alpha-stat- ja pH-stat-menetelmien käytön vaikutukset ventilaatiokäytäntöön viilennyshoidon aikana. Lisäksi selvitettiin todellisten hiilidioksidiosapainetasojen (pCO2) vaikutukset diffuusitensorimagneettikuvauksesta saatuihin fraktioituihin anisotropia-arvoihin (FA-arvo) sekä korjatun pCO2 -tason yhteys kuolleisuuteen. Potilaat jaettiin keskusten mukaisesti ryhmiin Turku ja Helsinki. Turussa kerättyihin pCO2- arvoihin tehtiin lämpötilakorjaukset, jotta keskusten väliset mittausarvot saatiin vertailukelpoisiksi. Helsingissä kerätyt pCO2-arvot olivat lämpötilakorjatut. Tutkimuksen aineistona käytettiin kaikkea XeHypotheca-tutkimuksen aineistoa.
Keskusten välillä oli merkitsevä ero (p<0,0075) lämpötilan hallinnan aikaisissa pCO2-arvoissa. Muita merkitseviä eroja mittausarvoissa ei havaittu keskusten välillä. PCO2-arvoilla ei ollut merkitsevää korrelaatiota FA-arvoon tai kuolleisuuteen kummassakaan keskuksessa. Kummankaan keskuksen mittausarvojen korrelaatio FA-arvoon tai kuolleisuuteen ei ollut tilastollisesti merkitsevää.
Lämpötilakorjatuilla pCO2-arvoilla ei ollut merkitsevää korrelaatiota FA-arvoon tai kuolleisuuteen.
Avainsanat: OHCA, lämpötilan hallinta, alpha-stat-menetelmä, pH-stat-menetelmä