Islaminuskoisen naisen sosiaalisen vallan representaatio norjalaisessa nuortensarjassa Skam
Aaltonen, Anni (2021-03-09)
Islaminuskoisen naisen sosiaalisen vallan representaatio norjalaisessa nuortensarjassa Skam
(09.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610702
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610702
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoin islaminuskoisen naisen sosiaalisen vallan representaatiota norjalaisessa nuortensarjassa Skam (Norsk Rikskringkasting 2015–2017). Näkökulmani sarjan tuottamaan sosiaalisen vallan representaatioon rakentuu sarjassa esiintyvän fiktiivisen lukiolaistyttö Sana Bakkoushin (Iman Meskini) uskonnollisesta äänestä, hoivasta ja huolenpidosta sekä sosiaalista valtaa koskevista neuvottelukeinoista.
Pro gradu -tutkielmani tutkimusaineisto koostuu Skam-sarjan neljän tuotantokauden 43 jaksosta, joita analysoin teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja sosiosemiotiikan keinoin. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja sosiosemiotiikan lisäksi analyysini islaminuskoisen naisen sosiaalisesta vallasta perustuu tutkimukseni kirjallisuuskatsaukseen sekä angloamerikkalaisen että eurooppalaisen elokuva- ja televisioviihteen islaminuskoisista naishahmoista. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta selvitän tutkimuksessani Skamin tuottaman sosiaalisen vallan representaation suhdetta länsimaisen elokuva- ja televisioviihteen tyyppikuvaan vallasta osattomasta musliminaisesta.
Pro gradu -tutkielmani osoittaa islaminuskoisen naisen sosiaalisen vallan rakentuvan Skam-sarjan representaatiossa ennen kaikkea tilanteiseksi. Etenkin etnisesti norjalaisissa ja ei-uskonnollisissa vertaisverkostoissaan Sana Bakkoushin uskonnollinen ääni, hoiva ja huolenpito muodostuvat islaminuskoisen naisen sosiaalista valtaa tuottaviksi tekijöiksi, vaikka toisaalta musliminaisen sosiaalista valtaa koskevissa neuvotteluissa hahmon etnisesti norjalaiset ei-uskonnolliset ystävät esiintyvät tyypillisesti tarinan valtasubjekteina. Sen sijaan suhteessa islaminuskoisiin perheenjäseniinsä hahmon hoiva ja huolenpito kuvataan hänen sosiaalista valtaansa kaventavassa valossa ja uskonnollinen ääni etnisesti norjalaisiin ja ei-uskonnollisiin vertaisverkostoihin nähden kyseenalaisempana. Kuitenkin myös hahmon perhesuhteet rakentuvat sarjassa ajoittain hänen sosiaalista valtaansa validoivaksi toimijuuden kentäksi. Näin ollen sarjan representaatio islaminuskoisen naisen sosiaalisesta vallasta sekä toistaa että toisin toistaa länsimaisen elokuva- ja televisioviihteen tyyppikuvaa vallasta osattomasta musliminaisesta.
Pro gradu -tutkielmani tutkimusaineisto koostuu Skam-sarjan neljän tuotantokauden 43 jaksosta, joita analysoin teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja sosiosemiotiikan keinoin. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja sosiosemiotiikan lisäksi analyysini islaminuskoisen naisen sosiaalisesta vallasta perustuu tutkimukseni kirjallisuuskatsaukseen sekä angloamerikkalaisen että eurooppalaisen elokuva- ja televisioviihteen islaminuskoisista naishahmoista. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta selvitän tutkimuksessani Skamin tuottaman sosiaalisen vallan representaation suhdetta länsimaisen elokuva- ja televisioviihteen tyyppikuvaan vallasta osattomasta musliminaisesta.
Pro gradu -tutkielmani osoittaa islaminuskoisen naisen sosiaalisen vallan rakentuvan Skam-sarjan representaatiossa ennen kaikkea tilanteiseksi. Etenkin etnisesti norjalaisissa ja ei-uskonnollisissa vertaisverkostoissaan Sana Bakkoushin uskonnollinen ääni, hoiva ja huolenpito muodostuvat islaminuskoisen naisen sosiaalista valtaa tuottaviksi tekijöiksi, vaikka toisaalta musliminaisen sosiaalista valtaa koskevissa neuvotteluissa hahmon etnisesti norjalaiset ei-uskonnolliset ystävät esiintyvät tyypillisesti tarinan valtasubjekteina. Sen sijaan suhteessa islaminuskoisiin perheenjäseniinsä hahmon hoiva ja huolenpito kuvataan hänen sosiaalista valtaansa kaventavassa valossa ja uskonnollinen ääni etnisesti norjalaisiin ja ei-uskonnollisiin vertaisverkostoihin nähden kyseenalaisempana. Kuitenkin myös hahmon perhesuhteet rakentuvat sarjassa ajoittain hänen sosiaalista valtaansa validoivaksi toimijuuden kentäksi. Näin ollen sarjan representaatio islaminuskoisen naisen sosiaalisesta vallasta sekä toistaa että toisin toistaa länsimaisen elokuva- ja televisioviihteen tyyppikuvaa vallasta osattomasta musliminaisesta.