Aivotärähdyksen yhteydessä aiheutuva, epäsuora traumaattinen optinen neuropatia
Karapuu, Waltteri (2021-04-01)
Aivotärähdyksen yhteydessä aiheutuva, epäsuora traumaattinen optinen neuropatia
Karapuu, Waltteri
(01.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610763
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610763
Tiivistelmä
Kirjallisuuskatsauksen aihe on lievän aivovamman yhteydessä aiheutuva epäsuora traumaattinen optinen neuropatia (Indirect Traumatic Optic Neuropathy, ITON). Lievä aivovamma aiheutuu, kun pään kiihtyvyys muuttuu äkisti ja aivot osuvat pään luisiin rakenteisiin. Optisen hermon sijainti luisten rakenteiden läheisyydessä altistaa sen voimien siirtymiselle hermoon. Aivojen vamma syntyy, kun päähän kohdistuva isku vaurioittaa aivokudosta. Aivokudoksen vaurioituminen voi johtua primaarisista mekanismeista kuten aksonien venytyksestä ja aivojen ruhjevammasta, sekundäärisistä vammamekanismeista kuten glioosista ja neuroinflammaatiosta ja systeemisistä vammamekanismeista kuten tulehdustilasta ja stressivasteesta.
Epäsuora traumaattinen optinen neuropatia on vähän tutkittu ja heikosti tunnettu diagnoosi aivotärähdysten yhteydessä, vaikka sen oireita kehittyy 0,5–5%:lle aivotärähdyksen kärsineistä potilaista. Aivotärähdys kattaa 5–9% kaikista urheilussa aiheutuneista vammoista, jolloin epäsuoran traumaattisen optisen neuropatian mahdollisuus aivotärähdyksen jälkeisenä tilana tulee terveydenhuollon ammattilaisen tunnistaa.
Epäsuoran traumaattisen optisen neuropatian oireita ovat näkemisen heikkeneminen ja epänormaali pupillirefleksi. Näön heikkenemisen oireena pidetään näön tarkkuuden ja värinäön heikkenemistä sekä näkökentän pienenemistä. ITON:ssa optiseen hermoon tai sen verisuonitukseen ei aiheudu suoraan vauriota kallon palasen tai vierasesineen takia, vaan epäsuorasti päävamman voiman välittymisestä näköhermoon, neuroinflammaation, oksidatiivisen stressin, stressivasteen tai verenkierrollisten ongelmien takia. ITON:iin
ei ole varmistettua toimivaa hoito, joten lisätutkimus sairauden patofysiologiasta on tarpeen riittävän hoitomuodon saamiseksi. Potilaiden seurannassa on havaittu, että näön toiminnassa, toipumisessa ja pidemmän aikavälin lopputulemissa on suuria eroja potilaiden välillä. Suurimmalla osalla potilaista tapahtuu näön tarkkuuden paranemista tai se pysyy vamman jälkeisellä tasolla. Toipuminen tapahtuu yleensä ensimmäisen kuukauden aikana, mutta se voi tapahtua myöhemminkin.
Epäsuora traumaattinen optinen neuropatia on vähän tutkittu ja heikosti tunnettu diagnoosi aivotärähdysten yhteydessä, vaikka sen oireita kehittyy 0,5–5%:lle aivotärähdyksen kärsineistä potilaista. Aivotärähdys kattaa 5–9% kaikista urheilussa aiheutuneista vammoista, jolloin epäsuoran traumaattisen optisen neuropatian mahdollisuus aivotärähdyksen jälkeisenä tilana tulee terveydenhuollon ammattilaisen tunnistaa.
Epäsuoran traumaattisen optisen neuropatian oireita ovat näkemisen heikkeneminen ja epänormaali pupillirefleksi. Näön heikkenemisen oireena pidetään näön tarkkuuden ja värinäön heikkenemistä sekä näkökentän pienenemistä. ITON:ssa optiseen hermoon tai sen verisuonitukseen ei aiheudu suoraan vauriota kallon palasen tai vierasesineen takia, vaan epäsuorasti päävamman voiman välittymisestä näköhermoon, neuroinflammaation, oksidatiivisen stressin, stressivasteen tai verenkierrollisten ongelmien takia. ITON:iin
ei ole varmistettua toimivaa hoito, joten lisätutkimus sairauden patofysiologiasta on tarpeen riittävän hoitomuodon saamiseksi. Potilaiden seurannassa on havaittu, että näön toiminnassa, toipumisessa ja pidemmän aikavälin lopputulemissa on suuria eroja potilaiden välillä. Suurimmalla osalla potilaista tapahtuu näön tarkkuuden paranemista tai se pysyy vamman jälkeisellä tasolla. Toipuminen tapahtuu yleensä ensimmäisen kuukauden aikana, mutta se voi tapahtua myöhemminkin.