Rintasyöpäpotilaan leikkauksen jälkeiseen pitkäkestoiseen kipuun yhteydessä olevat psykososiaaliset tekijät : potilasasiakirja-analyysi perioperatiivisen hoidon kirjauksista
Liukas, Tanja (2021-03-26)
Rintasyöpäpotilaan leikkauksen jälkeiseen pitkäkestoiseen kipuun yhteydessä olevat psykososiaaliset tekijät : potilasasiakirja-analyysi perioperatiivisen hoidon kirjauksista
(26.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042011106
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042011106
Tiivistelmä
Rintasyövän leikkauksen jälkeinen pitkäkestoinen kipu on yleinen ongelma ja pitkäkestoisen kivun esiintymiseen yhdistetään myös psykososiaalisia tekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata potilasasiakirjojen avulla mitä psykososiaalisista tekijöistä on kirjattu ja miten nämä tekijät ovat huomioitu potilaiden hoidossa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla lisätään hoitohenkilökunnan ymmärrystä kivun pitkittymiseen yhteydessä olevista psykososiaalisista tekijöistä, ja kehitetään rintasyöpäpotilaiden hoitoa.
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä kuvailevana rekisteritutkimuksena, jossa kohderyhmänä olivat rintasyöpää sairastavat potilaat. Potilasasiakirja-aineisto koostui yhdessä yliopistosairaalassa 2014–2019 sisäänkirjattujen sydänpotilaiden sähköisistä potilasasiakirjoista. Aineisto rajattiin koskemaan vain rintasyöpäpotilaita diagnoosin ja toimenpidekoodin avulla. Aineiston kokonaismäärä oli 1943 potilaskertomusta. Asiakirjoja analysoitiin tietokoneen satunnaistamassa järjestyksessä deduktiivisesti sisällönanalyysiä ja sisällön erittelyä käyttäen. Potilasasiakirjoista analysoitiin hoidon narratiiviset osat. Analyysi lopetettiin saturaation perusteella 101 potilaskertomuksen jälkeen.
Kirjauksia tehtiin resilienssistä ja psykologisesta kestävyydestä (60 %), sosiaalisista tekijöistä (58 %), emotionaalisista tekijöistä (27 %), ahdistuksesta (26 %), unihäiriöistä (22 %) ja masennuksesta (19 %). Kivun katastrofoinnista ei löytynyt kirjauksia. Hoitotoimet sisälsivät kirjauksia ohjauksesta ja tiedon välittämisestä (76 %), keskustelusta ja muista terapiamuodoista (45 %) sekä lääkehoidosta (12 %). Kirjauksia tehtiin eniten toimenpiteen jälkeen, liitännäishoitojen aikana.
Potilaan olemusta ja tunnetilaa kuvattiin potilaan ahdistuksena, masennuksena, mielialan alenemana, itkuisuutena, jännittyneisyytenä, huolestuneisuutena, harmistuksena sekä unihäiriöinä. Potilaan olemusta ja tunnetilaa kuvattiin myös selviytymiseen liittyvien resilienssin, ja psykologisten tekijöiden olemassaololla kuten omien voimavarojen tunnistamisella, positiivisuudella ja rauhallisuudella. Rintasyöpäpotilaan oireista ahdistusta, masennusta ja unettomuutta kartoitettiin myös ESAS (Edmonton Symptom Assessment Scale) -oirekyselyn avulla, jolla mitataan kymmentä tavallisinta syöpäpotilaalla esiintyvää oiretta.
Tulosten perusteella psykososiaalisten tekijöiden dokumentointi ei ollut systemaattista. Vain harvoissa asiakirjoissa oli käytetty mittaria psykososiaalisten tekijöiden arvioimiseksi. Kirjausten sisällön informatiivisuudessa oli eroja. Tulevaisuudessa kirjausten sisällön informatiivisuus tulee yhdenmukaistaa ja mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön validoituja mittareita.
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä kuvailevana rekisteritutkimuksena, jossa kohderyhmänä olivat rintasyöpää sairastavat potilaat. Potilasasiakirja-aineisto koostui yhdessä yliopistosairaalassa 2014–2019 sisäänkirjattujen sydänpotilaiden sähköisistä potilasasiakirjoista. Aineisto rajattiin koskemaan vain rintasyöpäpotilaita diagnoosin ja toimenpidekoodin avulla. Aineiston kokonaismäärä oli 1943 potilaskertomusta. Asiakirjoja analysoitiin tietokoneen satunnaistamassa järjestyksessä deduktiivisesti sisällönanalyysiä ja sisällön erittelyä käyttäen. Potilasasiakirjoista analysoitiin hoidon narratiiviset osat. Analyysi lopetettiin saturaation perusteella 101 potilaskertomuksen jälkeen.
Kirjauksia tehtiin resilienssistä ja psykologisesta kestävyydestä (60 %), sosiaalisista tekijöistä (58 %), emotionaalisista tekijöistä (27 %), ahdistuksesta (26 %), unihäiriöistä (22 %) ja masennuksesta (19 %). Kivun katastrofoinnista ei löytynyt kirjauksia. Hoitotoimet sisälsivät kirjauksia ohjauksesta ja tiedon välittämisestä (76 %), keskustelusta ja muista terapiamuodoista (45 %) sekä lääkehoidosta (12 %). Kirjauksia tehtiin eniten toimenpiteen jälkeen, liitännäishoitojen aikana.
Potilaan olemusta ja tunnetilaa kuvattiin potilaan ahdistuksena, masennuksena, mielialan alenemana, itkuisuutena, jännittyneisyytenä, huolestuneisuutena, harmistuksena sekä unihäiriöinä. Potilaan olemusta ja tunnetilaa kuvattiin myös selviytymiseen liittyvien resilienssin, ja psykologisten tekijöiden olemassaololla kuten omien voimavarojen tunnistamisella, positiivisuudella ja rauhallisuudella. Rintasyöpäpotilaan oireista ahdistusta, masennusta ja unettomuutta kartoitettiin myös ESAS (Edmonton Symptom Assessment Scale) -oirekyselyn avulla, jolla mitataan kymmentä tavallisinta syöpäpotilaalla esiintyvää oiretta.
Tulosten perusteella psykososiaalisten tekijöiden dokumentointi ei ollut systemaattista. Vain harvoissa asiakirjoissa oli käytetty mittaria psykososiaalisten tekijöiden arvioimiseksi. Kirjausten sisällön informatiivisuudessa oli eroja. Tulevaisuudessa kirjausten sisällön informatiivisuus tulee yhdenmukaistaa ja mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön validoituja mittareita.