Potilasturvallisuusriskejä ennakoiva johtaminen erikoissairaanhoidossa
Nikki, Lotta (2021-03-19)
Potilasturvallisuusriskejä ennakoiva johtaminen erikoissairaanhoidossa
(19.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042211384
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042211384
Tiivistelmä
Erikoissairaanhoidon toiminnan monimutkaisuus asettaa erityisen haasteen potilasturvallisuusriskien johtamiselle ja riskien hallinnalle. Potilasturvallisuusriskien hallinnassa keskeistä on vakavien haittatapahtumien vähentäminen ja sellaisen systeemin rakentaminen, jonka avulla riskinsietokyky kasvaa, sillä riskien olemassaolo liittyy olennaisesti terveydenhuollon ja sairaalan toimintaan.
Tämän tutkielman teoreettisena viitekehyksenä ovat potilasturvallisuusriskien johtaminen ja ennakoiva riskienhallinta. Kontekstina on erikoissairaanhoito. Tutkielma tarkastelee sairaalan ylimmän hoitotyön ja lääketieteen johdon käsityksiä potilasturvallisuusriskien ennakoivasta johtamisesta ja potilasturvallisuusriskien hallinnasta. Tutkielman aineisto on koottu ryhmähaastattelujen kautta.
Tutkimuksen tulosten mukaan potilasturvallisuusriskien ennakointiin liittyy monia ongelmia. Erikoissairaanhoidon toimintakenttä on jatkuvasti muuttuva, mikä asettaa haasteita johtamistyölle. Toiminnan monimutkaisuus, kulttuuriset tekijät ja osaamisen varmistamisen ongelmat asettavat haasteita johtamiselle. Potilasturvallisuusriskien ennakointia ei tehdä systemaattisesti, yhteisesti sovitun viitekehyksen mukaan. Sairaalaorganisaatioiden tulisi pyrkiä ymmärtämään riskejä proaktiivisesti ja luoda systemaattisia keinoja riskienhallintaan.
Sairaalan johtamisen eri ulottuvuudet: fyysinen, rakenteellinen ja yhteisöllinen, kulttuurinen sekä teknologinen kuvaavat sairaalan johtamisen toimintakentän laajuutta. Potilasturvallisuusriskejä ennakoivan johtamisen käytännöt eivät ole vakiintuneita eivätkä selkeästi määriteltyjä. Suurimmat hankaluudet johtamisen kannalta olivat: toiminnan monimutkaisuus, tiedon hyödyntämisen ongelmat, potilasturvallisuuskulttuuriset tekijät, osaamisen varmistamisen ongelmat ja prosessien epäselvyys. Riskienhallinnan menettelytapojen pitää soveltua sairaalan kontekstiin huomioiden käytännön työn näkökulman. Johtamistyössä on oleellista ymmärtää sairaalan toiminnan kompleksisuus ja omata kyky mukautua muuttuviin olosuhteisiin.
Potilasturvallisuusriskien hallinnan tueksi tarvitaan tutkimusta siitä, missä toiminnoissa systemaattinen toimintatapa edistää potilasturvallisuutta sekä missä määrin henkilöstön turvallisuusosaaminen ja kyvykkyys edistävät potilasturvallisuutta ja millaisilla toimilla on vaikutusta potilasturvallisuusriskien vähenemiseen konkreettisesti.
Tämän tutkielman teoreettisena viitekehyksenä ovat potilasturvallisuusriskien johtaminen ja ennakoiva riskienhallinta. Kontekstina on erikoissairaanhoito. Tutkielma tarkastelee sairaalan ylimmän hoitotyön ja lääketieteen johdon käsityksiä potilasturvallisuusriskien ennakoivasta johtamisesta ja potilasturvallisuusriskien hallinnasta. Tutkielman aineisto on koottu ryhmähaastattelujen kautta.
Tutkimuksen tulosten mukaan potilasturvallisuusriskien ennakointiin liittyy monia ongelmia. Erikoissairaanhoidon toimintakenttä on jatkuvasti muuttuva, mikä asettaa haasteita johtamistyölle. Toiminnan monimutkaisuus, kulttuuriset tekijät ja osaamisen varmistamisen ongelmat asettavat haasteita johtamiselle. Potilasturvallisuusriskien ennakointia ei tehdä systemaattisesti, yhteisesti sovitun viitekehyksen mukaan. Sairaalaorganisaatioiden tulisi pyrkiä ymmärtämään riskejä proaktiivisesti ja luoda systemaattisia keinoja riskienhallintaan.
Sairaalan johtamisen eri ulottuvuudet: fyysinen, rakenteellinen ja yhteisöllinen, kulttuurinen sekä teknologinen kuvaavat sairaalan johtamisen toimintakentän laajuutta. Potilasturvallisuusriskejä ennakoivan johtamisen käytännöt eivät ole vakiintuneita eivätkä selkeästi määriteltyjä. Suurimmat hankaluudet johtamisen kannalta olivat: toiminnan monimutkaisuus, tiedon hyödyntämisen ongelmat, potilasturvallisuuskulttuuriset tekijät, osaamisen varmistamisen ongelmat ja prosessien epäselvyys. Riskienhallinnan menettelytapojen pitää soveltua sairaalan kontekstiin huomioiden käytännön työn näkökulman. Johtamistyössä on oleellista ymmärtää sairaalan toiminnan kompleksisuus ja omata kyky mukautua muuttuviin olosuhteisiin.
Potilasturvallisuusriskien hallinnan tueksi tarvitaan tutkimusta siitä, missä toiminnoissa systemaattinen toimintatapa edistää potilasturvallisuutta sekä missä määrin henkilöstön turvallisuusosaaminen ja kyvykkyys edistävät potilasturvallisuutta ja millaisilla toimilla on vaikutusta potilasturvallisuusriskien vähenemiseen konkreettisesti.