Vihapuhe hyvinvointia heikentämässä : Miten vihamateriaalin uhriksi joutuminen verkossa on yhteydessä yksilön subjektiiviseen hyvinvointiin?
Mäkiö, Mirka (2021-04-01)
Vihapuhe hyvinvointia heikentämässä : Miten vihamateriaalin uhriksi joutuminen verkossa on yhteydessä yksilön subjektiiviseen hyvinvointiin?
(01.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042211373
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042211373
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan vihamateriaalin uhriksi joutumisen yhteyttä subjektiiviseen hyvinvointiin. Vihamateriaalin uhriksi joutumiseen verkossa altistaa useita eri taustatekijöitä, joiden toimintamekanismia on ymmärrettävä, jotta voidaan torjua uhriksi joutumisesta aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään uhriksi joutumista selittävää rutiinitoimintojen teoriaa, jota sovelletaan verkkomaailmaan. Rutiininomainen toiminta verkossa ja sosiaalisen median ongelmakäyttö voi lisätä riskiä vihamateriaalin uhriksi joutumiselle. Aikaisemman tutkimuksen perusteella vihamateriaalin uhriksi joutumisen tiedetään olevan yhteydessä huonompaan hyvinvointiin vähintään välillisesti muiden tekijöiden, kuten yksinäisyyden kautta.
Tutkielmassa halutaan selvittää, minkälainen yhteys vihamateriaalin uhriksi joutumisella, demografisilla tekijöillä, sosiaalisen median ongelmakäytöllä ja yksinäisyydellä on subjektiiviseen hyvinvointiin. Tutkimushypoteesina on, että uhriksi joutuminen on yhteydessä matalampaan hyvinvointiin ja sosiaalisen median ongelmakäyttö ja yksinäisyys selittävät myös vihamateriaalin uhriksi joutumisen yhteyttä hyvinvointiin. Tarkoitus on tuottaa uutta tietoa aiheesta, sillä näiden tekijöiden yhteyttä ei ole aikaisemmin Suomessa väestötasolla tutkittu. Tutkielman empiirisenä aineistona käytetään vuonna 2017 kerättyä Digitalisoituva Suomi -kyselyaineistoa. Analyysimenetelmänä käytetään lineaarista regressioanalyysia.
Tulosten mukaan vihamateriaalin uhriksi joutuneet ovat muita yksinäisempiä, mikä selittää yhteyttä matalampaan subjektiiviseen hyvinvointiin. Vihamateriaalin uhriksi joutuminen on yhteydessä subjektiiviseen hyvinvointiin, vaikka yhteyttä selittivät myös muut taustatekijät. Johtopäätöksenä huomattiin ongelmien kasaantuvuus, mikä näkyi vihamateriaalin uhriksi joutumisen, sosiaalisen median ongelmakäytön ja yksinäisyyden yhteydessä subjektiiviseen hyvinvointiin. Uhriksi joutumisen negatiiviset vaikutukset kasaantuvat niille, jotka ovat yksinäisiä ja joilla on vähemmän suojaavia sosiaalisia suhteita. Tulokset tuovat lisää tietoa vihamateriaalin uhriksi joutumiseen yhteydessä olevista tekijöistä.
Tutkielmassa halutaan selvittää, minkälainen yhteys vihamateriaalin uhriksi joutumisella, demografisilla tekijöillä, sosiaalisen median ongelmakäytöllä ja yksinäisyydellä on subjektiiviseen hyvinvointiin. Tutkimushypoteesina on, että uhriksi joutuminen on yhteydessä matalampaan hyvinvointiin ja sosiaalisen median ongelmakäyttö ja yksinäisyys selittävät myös vihamateriaalin uhriksi joutumisen yhteyttä hyvinvointiin. Tarkoitus on tuottaa uutta tietoa aiheesta, sillä näiden tekijöiden yhteyttä ei ole aikaisemmin Suomessa väestötasolla tutkittu. Tutkielman empiirisenä aineistona käytetään vuonna 2017 kerättyä Digitalisoituva Suomi -kyselyaineistoa. Analyysimenetelmänä käytetään lineaarista regressioanalyysia.
Tulosten mukaan vihamateriaalin uhriksi joutuneet ovat muita yksinäisempiä, mikä selittää yhteyttä matalampaan subjektiiviseen hyvinvointiin. Vihamateriaalin uhriksi joutuminen on yhteydessä subjektiiviseen hyvinvointiin, vaikka yhteyttä selittivät myös muut taustatekijät. Johtopäätöksenä huomattiin ongelmien kasaantuvuus, mikä näkyi vihamateriaalin uhriksi joutumisen, sosiaalisen median ongelmakäytön ja yksinäisyyden yhteydessä subjektiiviseen hyvinvointiin. Uhriksi joutumisen negatiiviset vaikutukset kasaantuvat niille, jotka ovat yksinäisiä ja joilla on vähemmän suojaavia sosiaalisia suhteita. Tulokset tuovat lisää tietoa vihamateriaalin uhriksi joutumiseen yhteydessä olevista tekijöistä.