Vanhemmuusohjelmien käytettävyys haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien näkökulmasta : integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Petrelius, Essi (2021-03-29)
Vanhemmuusohjelmien käytettävyys haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien näkökulmasta : integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Petrelius, Essi
(29.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042211420
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042211420
Tiivistelmä
Tausta. Vanhemmuusohjelmat edistävät perheen hyvinvointia ja ovat vaikuttavia menetelmiä lapsen käytösoireilun hallinnassa. Osalle perheistä palvelut voivat olla kuitenkin tavoittamattomissa. Heikko sosioekonominen asema, yksinhuoltajuus, huolien kasaututumien tai mielenterveyden haasteet voivat heikentää vanhemman voimavaroja, mahdollisuuksia hakeutua palvelujen piiriin sekä kykyä vastata lapsen tarpeisiin. Näiden vanhempien kohdalla puhutaan haavoittuvassa olevista vanhemmista. Huoli heidän palvelutarpeiden kasvusta ja palveluiden käytettävyydestä on kasvanut. Saatavilla oleva tieto aiheesta on riittämätöntä.
Tarkoitus. Tutkielma kuvaa vanhemmuusohjelmien käytettävyyttä lasten mielenterveyteen liittyvien ongelmien hoidossa, haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa systemaattinen kuvaus vanhemmuusohjelmista sekä lisätä tietoa niiden saavutettavuutta edistävistä ja estävistä tekijöistä.
Menetelmät. Tutkielma toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistonkeruu toteutettiin huhtikuussa ja kesäkuussa 2020 systemaattisena tietokantahakuna viiteen tietokantaan; PubMed/Medline, CINAHL, PsychINFO, Cochrane Library ja ERIC. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti, hyödyntäen analyysirunkoa, joka muodostui käytettävyyttä kuvaavista käsitteistä. Aineistoon perustuen laadittiin kuvaus vanhemmuusohjelmista sekä synteesi vanhemmuusohjelmien käytettävyydestä.
Tulokset. Aineisto koostui 13:sta artikkelista. Artikkelien tutkimuksissa kohderyhmänä olivat haavoittuvassa asemassa olevat vanhemmat, joiden lapsella on mielenterveyden häiriö. Vanhemmuusohjelmien käytettävyyttä lisättiin tukemalla osallistumista tai sitoutumista. Osallistumista edisti ohjelman maksuttomuus, järjestetty lastenhoito tai ilmainen kuljetus ryhmään sekä palvelun osuvuus perheen tarpeisiin. Vanhemmat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä vanhemmuusohjelmaan ja kokivat ongelmien helpottaneen opittujen taitojen myötä. Osallistumista estäneiksi tekijöiksi vanhemmat ilmoittivat muun muassa muutokset taloudellisessa tilanteessa, läheisten terveysongelmat tai aikatauluongelmat. Kaikilla vanhemmuusohjelmilla oli vähintään lyhytaikaista vaikutusta lasten käytöshäiriöoireisiin. Pitkäaikaisvaikutusten osalta ohjelmien vaikutus vaihteli ja usein vaikutus väheni ohjelman päättymisen jälkeen. Vanhemmat arvioivat vanhemmuusohjelman vahvistaneen heidän vanhemmuustaitojaan ja vähentäneen kuormittuneisuutta.
Johtopäätökset. Vanhemmuusohjelmien käytettävyyttä lisää oikea-aikaisesti tarjottu palvelu sekä palvelun osuvuus lapsen ja perheiden tarpeisiin. Käytettävyyttä voidaan lisätä tukemalla vanhempien osallistumista ja kehittämällä palvelun joustokykyä ja toteutusmuotoja haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien muuttuvia tarpeita vastaaviksi.
Tarkoitus. Tutkielma kuvaa vanhemmuusohjelmien käytettävyyttä lasten mielenterveyteen liittyvien ongelmien hoidossa, haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa systemaattinen kuvaus vanhemmuusohjelmista sekä lisätä tietoa niiden saavutettavuutta edistävistä ja estävistä tekijöistä.
Menetelmät. Tutkielma toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistonkeruu toteutettiin huhtikuussa ja kesäkuussa 2020 systemaattisena tietokantahakuna viiteen tietokantaan; PubMed/Medline, CINAHL, PsychINFO, Cochrane Library ja ERIC. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti, hyödyntäen analyysirunkoa, joka muodostui käytettävyyttä kuvaavista käsitteistä. Aineistoon perustuen laadittiin kuvaus vanhemmuusohjelmista sekä synteesi vanhemmuusohjelmien käytettävyydestä.
Tulokset. Aineisto koostui 13:sta artikkelista. Artikkelien tutkimuksissa kohderyhmänä olivat haavoittuvassa asemassa olevat vanhemmat, joiden lapsella on mielenterveyden häiriö. Vanhemmuusohjelmien käytettävyyttä lisättiin tukemalla osallistumista tai sitoutumista. Osallistumista edisti ohjelman maksuttomuus, järjestetty lastenhoito tai ilmainen kuljetus ryhmään sekä palvelun osuvuus perheen tarpeisiin. Vanhemmat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä vanhemmuusohjelmaan ja kokivat ongelmien helpottaneen opittujen taitojen myötä. Osallistumista estäneiksi tekijöiksi vanhemmat ilmoittivat muun muassa muutokset taloudellisessa tilanteessa, läheisten terveysongelmat tai aikatauluongelmat. Kaikilla vanhemmuusohjelmilla oli vähintään lyhytaikaista vaikutusta lasten käytöshäiriöoireisiin. Pitkäaikaisvaikutusten osalta ohjelmien vaikutus vaihteli ja usein vaikutus väheni ohjelman päättymisen jälkeen. Vanhemmat arvioivat vanhemmuusohjelman vahvistaneen heidän vanhemmuustaitojaan ja vähentäneen kuormittuneisuutta.
Johtopäätökset. Vanhemmuusohjelmien käytettävyyttä lisää oikea-aikaisesti tarjottu palvelu sekä palvelun osuvuus lapsen ja perheiden tarpeisiin. Käytettävyyttä voidaan lisätä tukemalla vanhempien osallistumista ja kehittämällä palvelun joustokykyä ja toteutusmuotoja haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien muuttuvia tarpeita vastaaviksi.