Monimuotoinen Paholainen ihmisten keskellä - Paholaiskäsitykset IV Lateraanikonsiilin, Dialogus Miraculorumin, Divina Commedia: Infernon ja Malleus Maleficarumin teksteissä
Mattila, Iiris (2021-03-22)
Monimuotoinen Paholainen ihmisten keskellä - Paholaiskäsitykset IV Lateraanikonsiilin, Dialogus Miraculorumin, Divina Commedia: Infernon ja Malleus Maleficarumin teksteissä
(22.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311646
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311646
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitä erilaisia paholaiskäsityksiä esiintyy IV Lateraanikonsiilin, Dialogus Miraculorumin, Divina Commedia: Infernon ja Malleus Maleficarumin teksteissä ja onko näissä käsityksissä nähtävissä viittauksia aikaisemman tutkimuksen määrittelemään demonologiseen käänteeseen. Muodostin itse tutkimustani varten teoreettisen viitekehyksen aikaisempien samankaltaisia aiheita tutkineiden tutkimusten pohjalta. Viitekehyksenäni toimii paholaiskäsite ”aktiivinen Paholainen”, jossa kristinuskon Paholainen nähdään aktiivisena toimijana ihmisten maailmassa. Lähestyn aineistoani teoriapohjaisen sisällönanalyysin keinoin.
Aineistotekstieni perusteella myöhäiskeskiajan paholaiskäsitykset kuvaavat Paholaisen monimuotoisena ja ristiriitaisena hahmona, jonka katsotaan pyrkivän saattamaan mahdollisimman monta ihmistä syntiin sekä niin sanottuun kadotukseen. Tekstien parista paholaiskäsityksiä on löydettävissä eniten 1200-luvun alun Dialogus Miraculorumista sekä 1400-luvun lopun Malleus Maleficarumista. Paholaisen hahmon kuvailua esiintyy eniten Dialogus Miraculorumissa, jossa tätä myyttistä pahuuden hahmoa kuvaillaan usealla eriävällä tavalla. Kun taas Malleus Maleficarumissa on nähtävissä eniten viitauksia Paholaisen toimijuudesta.
Tutkimukseni tulokset näyttäisivät vahvistavan aikaisempien tutkimuksien teorian demonologisesta käänteestä. Siinä käsitykset aktiivisesta Paholaisesta kasvoivat aikalaisten uskomuksissa merkittävään ja pelottavaan asemaan myöhäiskeskiajan loppua kohti. Useissa tekstien kesken esiintyvissä samankaltaisissa paholaiskäsityksissä on nähtävissä selvää määrällistä kasvua ajan kuluessa. Tästä on mahdollista päätellä käsitysten merkityksen nousseen. Toisaalta jotkin käsitykset esiintyvät vahvasti tietyissä teksteissä, joka voi esimerkiksi kertoa tietylle ajalle tyypillisestä tavasta käsittää Paholaisen hahmo, toimijuus tai suhde ihmisiin. Käsityksissä, joissa kuvaillaan Paholaisen ja ihmisten välistä suhdetta, ilmenee eniten ristiriitaisuuksia aineiston eri lähteiden kesken. Löysin samoista teksteistä täysin toisilleen vastakkaisia käsityksiä, joiden olemassaolo ei kuitenkaan kumoa toistaan. Nämä paholaiskäsitykset vahvistavat toisiaan luoden yhtäältä Jumalalle alisteisen ja toisaalta voimillaan uhkaavan Paholaisen hahmon.
Aineistotekstieni perusteella myöhäiskeskiajan paholaiskäsitykset kuvaavat Paholaisen monimuotoisena ja ristiriitaisena hahmona, jonka katsotaan pyrkivän saattamaan mahdollisimman monta ihmistä syntiin sekä niin sanottuun kadotukseen. Tekstien parista paholaiskäsityksiä on löydettävissä eniten 1200-luvun alun Dialogus Miraculorumista sekä 1400-luvun lopun Malleus Maleficarumista. Paholaisen hahmon kuvailua esiintyy eniten Dialogus Miraculorumissa, jossa tätä myyttistä pahuuden hahmoa kuvaillaan usealla eriävällä tavalla. Kun taas Malleus Maleficarumissa on nähtävissä eniten viitauksia Paholaisen toimijuudesta.
Tutkimukseni tulokset näyttäisivät vahvistavan aikaisempien tutkimuksien teorian demonologisesta käänteestä. Siinä käsitykset aktiivisesta Paholaisesta kasvoivat aikalaisten uskomuksissa merkittävään ja pelottavaan asemaan myöhäiskeskiajan loppua kohti. Useissa tekstien kesken esiintyvissä samankaltaisissa paholaiskäsityksissä on nähtävissä selvää määrällistä kasvua ajan kuluessa. Tästä on mahdollista päätellä käsitysten merkityksen nousseen. Toisaalta jotkin käsitykset esiintyvät vahvasti tietyissä teksteissä, joka voi esimerkiksi kertoa tietylle ajalle tyypillisestä tavasta käsittää Paholaisen hahmo, toimijuus tai suhde ihmisiin. Käsityksissä, joissa kuvaillaan Paholaisen ja ihmisten välistä suhdetta, ilmenee eniten ristiriitaisuuksia aineiston eri lähteiden kesken. Löysin samoista teksteistä täysin toisilleen vastakkaisia käsityksiä, joiden olemassaolo ei kuitenkaan kumoa toistaan. Nämä paholaiskäsitykset vahvistavat toisiaan luoden yhtäältä Jumalalle alisteisen ja toisaalta voimillaan uhkaavan Paholaisen hahmon.