Oppilaiden lajintuntemus ja siihen vaikuttavat tekijät

Abstract

Luonnon monipuolinen käyttö on mahdollista luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin ansiosta. Biodiversiteettiä ei voida vaalia, suojella, tutkia tai ymmärtää syvällisesti ilman lajintuntemustaitoja. Lajintuntemustaidot ja kiinnostus luontoa kohtaan kehittävät ihmisten ymmärrystä ympäristöongelmia ja kestävää elämäntapaa kohtaan. Lajintuntemustaitojen kehittäminen voidaan nähdä osana ympäristökasvatusta, kun lajeja tarkastellaan laajemmin osana elinympäristöään. Lajeilla on kullakin oma merkityksensä ekosysteemissä. Ympäristön monimuotoisuus eli biodiversiteetti koostuu erilaisista lajeista, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Vähäiset lajintuntemustaidot vieraannuttavat luonnosta, koska luontoa ja lajeja ei osata tunnistaa eikä niitä tällöin koeta tutuiksi. Lajintuntemustaitojen on todettu olevan heikolla tasolla ja heikentyneen entisestään. Tässä tutkimuksessa selvitetään otoksen (n=183) avulla eri-ikäisten oppilaiden lajintuntemustaso. Tavoitteena on nähdä, onko se edelleen yhtä heikolla tasolla kuin aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa on todettu. Oppilaiden kasvi- ja eläintuntemustason lisäksi tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät selittävät mahdollisia eroja tuntemustason taustalla. Luontosuhde on yksi näistä mahdollisista tekijöistä. Luontosuhde vaikuttaa kiinnostukseen ja myönteiseen asenteeseen ympäristöä ja sen suojelua kohtaan. Nämä tekijät vaikuttavat osaltaan lajintuntemustaitoihin, mutta luontosuhteen vaikutusta suoraan lajintuntemustaitoihin ei ole aiemmin tutkittu. Tutkimus toteutettiin 4.–8.-luokkalaisille oppilaille. Tutkimus koostui lajintunnistustestistä, jonka avulla selvitettiin, kuinka monta lajia oppilaat tunnistavat 31 kasvi- ja 27 eläinlajista. Lisäksi oppilaat täyttivät kyselyn, jonka avulla tarkasteltiin lajintuntemustaitoihin liittyviä tekijöitä, kuten oppilaan luontosuhdetta, harrastuneisuutta ja lajintuntemuksen oppimisen lähdettä. Tulokset osoittivat, että kasvi- ja eläinlajeja tunnistettiin heikosti. Keskimäärin lajeista tunnistettiin alle puolet. Oppilaat tunnistivat enemmän eläin- kuin kasvilajeja. Tutkimuksessa saatiin selville, että sukupuoli ja luokka-aste sekä tutkimuskyselyn harrastuneisuuteen ja luontosuhteeseen liittyvät vastaukset olivat yhteydessä tunnistettujen lajien määrään. Luontosuhteeseen liitettävien kysymysten ja väittämien vastauksista yli puolet oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä lajintuntemustaitojen kanssa. Luontosuhteella on siis merkitystä lajintuntemustaitoihin. Tulokset auttavat ymmärtämään, missä määrin eri-ikäiset oppilaat tunnistavat kasvi- ja eläinlajeja ja mitkä tekijät vaikuttavat lajintuntemustaitoihin. Suuntaamalla opetusta ja kasvatustoimia näihin luontosuhteeseen liittyviin tekijöihin voidaan parantaa oppilaiden lajintuntemustaitoja.

The diversity of the environment, also known as biodiversity, enables the versatile use of nature. The biodiversity can not be fostered, protected, examined nor understood deep enough without the species identification skills. The species identification skills and the interest towards environment develops understanding about environmental problems and sustainable way of living. The development of the species identification skills can be seen as a part of an environmental education, when the species are examined more extensively as a part of their habitat. All the species have their own significance in the ecosystem. Environmental diversity consists of different species, which interact with each other. The lack of knowledge and skills to recognise species are alienating people from the nature. The species identification skills have discovered to be weak and becoming even weaker. This research examines the state of the species identification skills of the sample (n=183) of different aged pupils. The aim is to see, if the state is still as weak as the previous studies have indicated. In addition to the state of the plant- and animal species knowledge of pupils, the goal is also to find the reasons behind the differences with the state of knowledge. Human-nature relationship is one of these possible factors. Human-nature relationship has an effect on the interest and positive attitude towards environment and the protection of it. These factors have their share on the species identification skills, but there is no previous research of human-nature relationship having any direct impact on the species identification. The research was carried out for the 4th-8th grade pupils. The study consisted of species identification test, which examined how many different species from 31 plants and 27 animals were the pupils able to identify. Additionally, the pupils filled in a questionnaire, which investigated the factors behind the species identification skills, like pupil’s human-nature relationship, competency, and the source of learning of species identification. The results indicated that the skills to identify animal- and plant species were weak. Approximately less than half of the species were identified. The pupils identified more animal- than plant species. Through the research it was learned, that the gender and the grade, as well as the answers related to the competency and the human-nature relationship were in correlation with the amount of the identified species. More than half of the answers about the human-nature relationship had a statistical significancy on the identification of the species. Therefore human-nature relationship has a great impact to the skills to identify species. The results give a sense of the extent to which different aged pupils identify species and which factors affect on these skills. By directing teaching and educational actions towards these factors behind good human-nature relationship, it is possible to improve the species identification skills of pupils.