”Kaikkien pitäis lukee enemmän, koska se on hauskaa ja hyödyllistä” : Kuudesluokkalaisten kuvauksia lukemisestaan
Ahola, Sofia; Hirviniemi, Linda (2021-03-29)
”Kaikkien pitäis lukee enemmän, koska se on hauskaa ja hyödyllistä” : Kuudesluokkalaisten kuvauksia lukemisestaan
Ahola, Sofia
Hirviniemi, Linda
(29.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311630
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311630
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuudesluokkalaisten käsityksiä lukemisesta, heidän ajatuksiaan lukemisen lisäämiseksi sekä opettajan että kodin roolista lukuharrastuksen tukemisessa. Nuorten lukuharrastus on pudonnut merkittävästi, sillä jopa 38% vähemmän on enää aktiivilukijoita (Suomen virallinen tilasto). Tästä syystä halusimme haastatella nuoria ja saada tietoa siitä, mikä mahdollisesti vie aikaa lukemiselta ja mikä taas lisää lukuintoa. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa tiedonkeruumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavat ovat kahdesta suomalaisesta alakoulusta. Haastateltavia on kuusi, ja he ovat kaikki kuudesluokkalaisia.
Lukemisen vähenemisen syistä on kirjoitettu useassa lukemista käsittelevässä kirjassa. Uusimpana mainittakoon Vesa Sisätön Lukemisen voima, jota on käytetty lähteenä tätä gradua kirjoittaessa. Toisesta näkökulmasta, eli lukemisen lisäämisestä ovat kirjoittaneet mm. Juli-Anna Aerila ja Merja Kauppinen kirjassaan Sytytä lukukipinä. Molemmat kirjat antavat konkreettisia apuja luokanopettajille, sekä auttavat ymmärtämään lukemisen tärkeyttä ja syitä sen vähenemiselle. Tämäkin tutkimus antaa sen lukijoille tietoa ja ymmärrystä niinkin laajasta käsitteestä kuin lukeminen. Tutkimuksen tuloksia ja kuratoitua teoriapohjaa voivat hyödyntää niin opettajat kuin vanhemmatkin.
Sisättö (2020) avaa kirjassaan syitä sille, miksi lukeminen on vähentynyt. Hän nostaa esiin myös huolestuttavan tiedon, joka on luultavasti seurasta lukemattomuudesta: heikoimpien lukijoiden määrä kasvaa koko ajan PISA-tulosten perusteella. Sisätön (2020) mukaan lukemisen vähentymisen syy on sen häviäminen vapaa-ajan kilpailussa muulle viihteelle. Elokuvat, radio, televisio ja myöhemmin sosiaalinen media ovat vieneet melkein kaiken nuorten vapaa-ajasta. (Sisättö 2020, 14–17.)
Tahdoimme haastattelussa kysyä oppilailta heidän lukemisestaan kotona, vanhempien tuesta ja heidän tarjoamista lukuharrastuksen mahdollistajista. Samalla myös kysyimme oppilailta koululukemisesta ja opettajan roolista. Koti, koulu ja kirjasto rakentavat perustan lukemiseen sosiaalistumiselle. Näissä ympäristöissä rakennetaan ja tarjotaan lapselle ja nuorelle puitteet mediankäyttöön ja lukemiseen. Tutkitusti kirjallisuuden ja painotuotteiden runsas käyttö lapsuudenperheessä korreloikin positiivisesti niiden käytön osalta myös nuorena aikuisena. (Herkman & Vainikka 2012, 94.)
Teoriasta ja tuloksista voidaan päätellä, että lukeminen kilpailee ajasta kaiken muun harrastusten ja teknologian kanssa. Silti edelleen nuoret pitävät lukemisesta ja lukevat paljon. He kuitenkin tunnistivat itsensä paljon lukeviksi suhteessa muihin nuoriin. He kokivat koululukemisen mukavaksi, mutta eivät mieltäneet lukudiplomeja lukemista innostavaksi elementiksi. Nuoret löysivät kirjoja pääasiassa kirjastosta itsenäisesti ja saivat kirjasuosituksia perheenjäseniltään ja kavereiltaan. Kirjoja luettiin pääsääntöisesti yksin, illalla, omassa huoneessa ennen nukkumaanmenoa. Osa nuorista koki lukemisen vähentyneen alakoulun aikana harrastusten, kavereiden, koulutöiden ja kännykän vieden suurimman osan vapaa-ajasta.
Lukemisen vähenemisen syistä on kirjoitettu useassa lukemista käsittelevässä kirjassa. Uusimpana mainittakoon Vesa Sisätön Lukemisen voima, jota on käytetty lähteenä tätä gradua kirjoittaessa. Toisesta näkökulmasta, eli lukemisen lisäämisestä ovat kirjoittaneet mm. Juli-Anna Aerila ja Merja Kauppinen kirjassaan Sytytä lukukipinä. Molemmat kirjat antavat konkreettisia apuja luokanopettajille, sekä auttavat ymmärtämään lukemisen tärkeyttä ja syitä sen vähenemiselle. Tämäkin tutkimus antaa sen lukijoille tietoa ja ymmärrystä niinkin laajasta käsitteestä kuin lukeminen. Tutkimuksen tuloksia ja kuratoitua teoriapohjaa voivat hyödyntää niin opettajat kuin vanhemmatkin.
Sisättö (2020) avaa kirjassaan syitä sille, miksi lukeminen on vähentynyt. Hän nostaa esiin myös huolestuttavan tiedon, joka on luultavasti seurasta lukemattomuudesta: heikoimpien lukijoiden määrä kasvaa koko ajan PISA-tulosten perusteella. Sisätön (2020) mukaan lukemisen vähentymisen syy on sen häviäminen vapaa-ajan kilpailussa muulle viihteelle. Elokuvat, radio, televisio ja myöhemmin sosiaalinen media ovat vieneet melkein kaiken nuorten vapaa-ajasta. (Sisättö 2020, 14–17.)
Tahdoimme haastattelussa kysyä oppilailta heidän lukemisestaan kotona, vanhempien tuesta ja heidän tarjoamista lukuharrastuksen mahdollistajista. Samalla myös kysyimme oppilailta koululukemisesta ja opettajan roolista. Koti, koulu ja kirjasto rakentavat perustan lukemiseen sosiaalistumiselle. Näissä ympäristöissä rakennetaan ja tarjotaan lapselle ja nuorelle puitteet mediankäyttöön ja lukemiseen. Tutkitusti kirjallisuuden ja painotuotteiden runsas käyttö lapsuudenperheessä korreloikin positiivisesti niiden käytön osalta myös nuorena aikuisena. (Herkman & Vainikka 2012, 94.)
Teoriasta ja tuloksista voidaan päätellä, että lukeminen kilpailee ajasta kaiken muun harrastusten ja teknologian kanssa. Silti edelleen nuoret pitävät lukemisesta ja lukevat paljon. He kuitenkin tunnistivat itsensä paljon lukeviksi suhteessa muihin nuoriin. He kokivat koululukemisen mukavaksi, mutta eivät mieltäneet lukudiplomeja lukemista innostavaksi elementiksi. Nuoret löysivät kirjoja pääasiassa kirjastosta itsenäisesti ja saivat kirjasuosituksia perheenjäseniltään ja kavereiltaan. Kirjoja luettiin pääsääntöisesti yksin, illalla, omassa huoneessa ennen nukkumaanmenoa. Osa nuorista koki lukemisen vähentyneen alakoulun aikana harrastusten, kavereiden, koulutöiden ja kännykän vieden suurimman osan vapaa-ajasta.