Vakaan yhteiskunnan ja terveydenhuollon kantokyvyn haastaja, vai muistutus kestämättömän ihmistoiminnan uhasta? : Kehysanalyysi kevään 2020 koronaviruskeskustelusta

Nurmi, Susanna

Vakaan yhteiskunnan ja terveydenhuollon kantokyvyn haastaja, vai muistutus kestämättömän ihmistoiminnan uhasta? : Kehysanalyysi kevään 2020 koronaviruskeskustelusta

Nurmi, Susanna (2021-04-07)

Vakaan yhteiskunnan ja terveydenhuollon kantokyvyn haastaja, vai muistutus kestämättömän ihmistoiminnan uhasta? : Kehysanalyysi kevään 2020 koronaviruskeskustelusta

Nurmi, Susanna

(07.04.2021)

Katso/Avaa

Nurmi_Susanna_opinnayte1.pdf (742.0Kb)

Lataukset:

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

avoin

Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311617

Tiivistelmä

Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Suomessa käytyä kevään 2020 koronaviruskeskustelua. Keskustelulla tarkoitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemia uutisia ja tiedotteita sekä Ylen ja Helsingin Sanomien julkaisemia kolumneja, jotka käsittelevät kevään koronavirustilannetta ja poikkeusaikaa. Tutkimuksen aineisto muodostuu näistä teksteistä, jotka on kerätty aikaväliltä 29.1.2020–1.6.2020, eli alkaen Suomen ensimmäisestä koronavirustartunnasta ja päättyen valmiuslaissa asetettujen rajoitusten purkamisen alkuun.

Aineistosta muodostetaan neljä erilaista koronavirusta koskevaa kehystä Erving Goffmanin luoman kehysanalyysin avulla, joka toimii tutkimuksen metodologisena viitekehyksenä. Analyysi toteutetaan Robert Entmanin kehysanalyyttista näkemystä soveltaen. Kehykset muodostetaan Entmania mukaillen etsimällä aineiston teksteistä ongelmien määrittelyä, syiden diagnosointia, moraalisten arvostelmien tekemistä sekä parannuskeinojen ehdottamista. Muodostuneita kehyksiä on neljä. Ne ovat fyysisen terveyden uhan kehys, arjen ja selviämisen kehys, poliittisten ongelmien kehys sekä keskinäisriippuvuuden ja ihmistoiminnan ongelmien kehys.

Tutkimus tarkastelee kehyksiä ja niiden sisältöä Entmanin ajattelun pohjalta luodun analyysirungon avulla. Tarkastelun kohteena on, millaisia muodostuneet kehykset ovat, miten niissä näkyy Entmanin ajattelu ja miten kehykset suhteutuvat toisiinsa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään asiantuntijuuteen ja asiantuntijavaltaan, minkä kautta tarkastellaan asiantuntijuuteen liittyvien ilmiöiden näkymistä kevään 2020 koronaviruskeskustelussa.

Muodostuneista kehyksistä fyysisen terveyden uhan kehys on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uutisista ja tiedotteista muodostunut valtakehys. Valtakehys keskittyy koronaviruksen aiheuttamaan terveydenhuollon kantokyvyn uhkaan. Helsingin Sanomien ja Ylen kolumneista muodostuu aineiston loput kolme kehystä. Arjen ja selviämisen kehys käsittelee koronavirustilannetta arjen muuttumisen kautta. Poliittisten ongelmien kehys käsittelee koronaviruksesta aiheutuneita poliittisia ongelmia, kuten talouteen, perusoikeuksiin ja maailmanpolitiikkaan liittyviä ongelmia. Keskinäisriippuvuuden ja ihmistoiminnan ongelmien kehyksessä koronavirusta ei nähdä ongelmana, vaan esimerkkinä kestämättömän ihmistoiminnan ongelmista.

Asiantuntijuuteen liittyvät ilmiöt näkyvät aineistossa ja kehysten välisissä valtasuhteissa. Fyysisen terveyden uhan kehys eli asiantuntijatiedon muodostama valtakehys saavuttaa auktoriteettiaseman koronaviruskeskustelussa. Arjen ja selviämisen kehys hyväksyy fyysisen terveyden uhan kehyksen näkemykset täysin. Poliittisten ongelmien kehys hyväksyy terveysnäkökulman ensisijaisuuden, vaikka pyrkii politisoimaan muita näkökulmia. Ainoastaan keskinäisriippuvuuden ja ihmistoiminnan ongelmien kehys ei hyväksy valtakehyksen ajatusta terveysnäkökulman ensisijaisuudesta.

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit) [9131]