Tuloksellisuuden mittaaminen julkisella sektorilla : Case: Talent Boost -toimenpideohjelma
Ojala, Santeri (2021-04-08)
Tuloksellisuuden mittaaminen julkisella sektorilla : Case: Talent Boost -toimenpideohjelma
(08.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311628
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311628
Tiivistelmä
Tuloksellisuusajattelu on noussut suomalaisen valtionhallinnon keskiöön 2000-luvun aikana. Tuloksellisuutta edistetään Suomessa tulosohjausjärjestelmällä, joka on käytössä kaikilla suomalaisen julkisen sektorin hallinnonaloilla. Tuloksellisuutta on mahdollista arvioida ja kehittää suorituksen mittaamisen ja ohjelma-arvioinnin avulla. Tuloksellisuuteen liittyy kuitenkin paljon monitulkintaisuutta esimerkiksi käsitteiden, toimintapolitiikkojen, suorituksen mittaamisen ja sidosryhmien tasolla. Erityisesti alueellisten sidosryhmien liittyvän monitulkintaisuuden ymmärtäminen on tärkeää, koska suomalaisissa julkisissa ohjelmissa on usein vahva alueellinen painotus.
Tutkielmassa tuloksellisuutta analysoitiin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) koordinoiman poikkihallinnollisen Talent Boost -toimenpideohjelman näkökulmasta. Talent Boost on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista. Sen tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa Suomeen ja täten tarjota ratkaisuja Suomen hallituksen asettamaan 75% työllisyystavoitteiseen. Tutkielma toteutettiin laadullisena case-tutkimuksena. Tuloksellisuutta tarkasteltiin koko valtionhallinnon, julkisen organisaation sekä ohjelmatoiminnan näkökulmasta. Tuloksellisuuden monitasoinen tarkastelu toi esille, että tuloksellisuudessa sekä sen mittaamisessa on paljon monitulkintaisuutta erityisesti eri julkishallinnon tarkastelun tasojen välillä. Monitulkintaisuutta löytyi teorianmuodostamisen sekä käytännön soveltamisen näkökulmasta. Vaikuttavuuden mittaaminen osoittautui erityisen haasteelliseksi. Lisäksi sidosryhmien sisällyttäminen tuloksellisuuden mittaamiseen ja arviointiin osoittautui tärkeäksi, mutta käytännössä haasteelliseksi.
Tulosten perusteella tuloksellisuuden mittaaminen ei ole mahdollista lineaarisesti koko valtionhallinnon tasolta ohjelmatasolle, vaan eri tasoja tulee tarkastella itsenäisesti, toiminnan ei-lineaarisuus ymmärtäen. Jotta ohjelmatason vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin prosessit olisivat itsessään tarpeeksi vaikuttavia, on niille tärkeää asettaa monipuolisia käyttötarkoituksia. Tilivelvollisuuden lisäksi mittaamista ja arviointia tulee tehdä toiminnan kehittämiseksi, oppimiseksi sekä onnistumisen näkyväksi tekemiseksi. Sidosryhmien huomioiminen vähentää riskiä osa-optimoinnille. Tutkielman tulokset ja johtopäätökset toimivat alustavana teoreettisena viitekehyksenä Talent Boost -ohjelman tuloksellisuuden mittaamiselle, minkä pohjalta on jatkossa mahdollista tehdä kohdennetumpaa analyysiä ohjelmatoiminnan tuloksellisuudesta.
Tutkielmassa tuloksellisuutta analysoitiin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) koordinoiman poikkihallinnollisen Talent Boost -toimenpideohjelman näkökulmasta. Talent Boost on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista. Sen tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa Suomeen ja täten tarjota ratkaisuja Suomen hallituksen asettamaan 75% työllisyystavoitteiseen. Tutkielma toteutettiin laadullisena case-tutkimuksena. Tuloksellisuutta tarkasteltiin koko valtionhallinnon, julkisen organisaation sekä ohjelmatoiminnan näkökulmasta. Tuloksellisuuden monitasoinen tarkastelu toi esille, että tuloksellisuudessa sekä sen mittaamisessa on paljon monitulkintaisuutta erityisesti eri julkishallinnon tarkastelun tasojen välillä. Monitulkintaisuutta löytyi teorianmuodostamisen sekä käytännön soveltamisen näkökulmasta. Vaikuttavuuden mittaaminen osoittautui erityisen haasteelliseksi. Lisäksi sidosryhmien sisällyttäminen tuloksellisuuden mittaamiseen ja arviointiin osoittautui tärkeäksi, mutta käytännössä haasteelliseksi.
Tulosten perusteella tuloksellisuuden mittaaminen ei ole mahdollista lineaarisesti koko valtionhallinnon tasolta ohjelmatasolle, vaan eri tasoja tulee tarkastella itsenäisesti, toiminnan ei-lineaarisuus ymmärtäen. Jotta ohjelmatason vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin prosessit olisivat itsessään tarpeeksi vaikuttavia, on niille tärkeää asettaa monipuolisia käyttötarkoituksia. Tilivelvollisuuden lisäksi mittaamista ja arviointia tulee tehdä toiminnan kehittämiseksi, oppimiseksi sekä onnistumisen näkyväksi tekemiseksi. Sidosryhmien huomioiminen vähentää riskiä osa-optimoinnille. Tutkielman tulokset ja johtopäätökset toimivat alustavana teoreettisena viitekehyksenä Talent Boost -ohjelman tuloksellisuuden mittaamiselle, minkä pohjalta on jatkossa mahdollista tehdä kohdennetumpaa analyysiä ohjelmatoiminnan tuloksellisuudesta.