Varhaiskasvattajien kasvatusasenteet
Stenström, Katri (2021-03-29)
Varhaiskasvattajien kasvatusasenteet
(29.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042611882
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042611882
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella 2-vuotiaiden lasten varhaiskasvattajien kasvatusasenteita. Pyrin tarkastelemaan varhaiskasvattajien kasvatusasenteita yleisesti ja selvittämään, miten ikä on yhteydessä varhaiskasvattajien kasvatusasenteisiin, miten varhaiskasvattajien kasvatusasenteet eroavat, jos kasvattaja on töissä yksityisessä tai kunnallisessa päivähoitopaikassa ja miten kasvatusasenteet eroavat, jos päivähoitomuotona on päiväkoti, ryhmäperhepäivähoito tai perhepäivähoito. Tutkimus toteutettiin kyselylomaketutkimuksena ja siihen osallistui 709 varhaiskasvattajaa vuosien 2010-2012 välillä. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty osana Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimusta (The STEPS Study), joka on Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen pitkittäistutkimushanke.
Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia tutkimusmenetelmiä ja analyysit tehtiin käyttämällä SPSS-ohjelmaa, joka on tilastotieteelliseen analyysiin suunniteltu ohjelmisto. Summamuuttujien muodostamisessa käytettiin pääkomponenttianalyysia ja aineistoa analysoitiin käyttämällä varianssianalyysiä, Kruskal-Wallisin testiä, riippumattomien otosten t-testiä ja Mann Whitneyn U-testiä.
Varhaiskasvattajien kasvatusasenteissa oli löydettävissä neljä erilaista kasvatusasenteita kuvaavaa ryhmää, jotka kuvasivat kasvatuksen kontrollia ja kuria, kasvatuksen tasavertaisuutta, kasvatustyön vaativuutta sekä lämpimyyttä ja rohkaisua. Tutkittaessa varhaiskasvattajien ikää, oli havaittavissa, että 60-vuotiaat ja sitä vanhemmat varhaiskasvattajat kokivat kasvatustyön vaativampana kuin 29-vuotiaat ja sitä nuoremmat. Tilastollisesti merkitsevä ero on nähtävissä kasvatusasenteissa myös päiväkodissa työskentelevien varhaiskasvattajien ja perhepäivähoitajien asenteiden välillä, jossa perhepäivähoitajat asennoituivat kontrolliin ja kuriin myönteisemmin. Varhaiskasvattajien kasvatusasenteisiin ei nähty olevan vaikutusta sillä, onko kasvattaja töissä julkisessa vai yksityisessä päivähoitopaikassa. Varhaiskasvattajien kasvatusasenteita koskevaa tutkimustietoa voitaisiin käyttää varhaiskasvatuksen kehittämistyössä sekä perus- ja täydennyskoulutuksissa.
Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia tutkimusmenetelmiä ja analyysit tehtiin käyttämällä SPSS-ohjelmaa, joka on tilastotieteelliseen analyysiin suunniteltu ohjelmisto. Summamuuttujien muodostamisessa käytettiin pääkomponenttianalyysia ja aineistoa analysoitiin käyttämällä varianssianalyysiä, Kruskal-Wallisin testiä, riippumattomien otosten t-testiä ja Mann Whitneyn U-testiä.
Varhaiskasvattajien kasvatusasenteissa oli löydettävissä neljä erilaista kasvatusasenteita kuvaavaa ryhmää, jotka kuvasivat kasvatuksen kontrollia ja kuria, kasvatuksen tasavertaisuutta, kasvatustyön vaativuutta sekä lämpimyyttä ja rohkaisua. Tutkittaessa varhaiskasvattajien ikää, oli havaittavissa, että 60-vuotiaat ja sitä vanhemmat varhaiskasvattajat kokivat kasvatustyön vaativampana kuin 29-vuotiaat ja sitä nuoremmat. Tilastollisesti merkitsevä ero on nähtävissä kasvatusasenteissa myös päiväkodissa työskentelevien varhaiskasvattajien ja perhepäivähoitajien asenteiden välillä, jossa perhepäivähoitajat asennoituivat kontrolliin ja kuriin myönteisemmin. Varhaiskasvattajien kasvatusasenteisiin ei nähty olevan vaikutusta sillä, onko kasvattaja töissä julkisessa vai yksityisessä päivähoitopaikassa. Varhaiskasvattajien kasvatusasenteita koskevaa tutkimustietoa voitaisiin käyttää varhaiskasvatuksen kehittämistyössä sekä perus- ja täydennyskoulutuksissa.